{"id":13098,"date":"2020-06-03T13:13:39","date_gmt":"2020-06-03T10:13:39","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=13098"},"modified":"2020-06-04T13:22:34","modified_gmt":"2020-06-04T10:22:34","slug":"polytyskaistalta-vauhtia-kimalaisille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/kumppaniuutisetsuomeksi\/polytyskaistalta-vauhtia-kimalaisille\/","title":{"rendered":"\u201dP\u00f6lytyskaistalta\u201d vauhtia kimalaisille"},"content":{"rendered":"

HAMKin Mustialan kampuksen pelloilla on k\u00e4ynniss\u00e4 kimalaislaskenta jo kolmatta kes\u00e4\u00e4. Viljelysten viereen perustetulla p\u00f6lytyskaistalla pyrit\u00e4\u00e4n houkuttelemaan p\u00f6rri\u00e4isi\u00e4, joiden v\u00e4henemisest\u00e4 ollaan syyst\u00e4kin huolissaan.<\/p>\n

Jos seuraa v\u00e4h\u00e4nk\u00e4\u00e4n aikaansa, ei ole j\u00e4\u00e4nyt huomaamatta huoli p\u00f6lytt\u00e4jien m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4henemisest\u00e4 ja luonnon monimuotoisuuden hupenemisesta. Asiaan on kuitenkin pikkuhiljaa her\u00e4tty: Suomessa on tekeill\u00e4 kansallinen p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4strategia, jonka osana villej\u00e4 p\u00f6lytt\u00e4ji\u00e4 kartoitetaan parhaillaan koko maassa. Aihe on poikinut my\u00f6s erilaista aktiivisuutta ja kirjallisuutta viime vuosina.<\/p>\n

Valtakunnallisesti ja pohjoismaisellakin tasolla merkitt\u00e4v\u00e4n aktiivisessa roolissa on my\u00f6s H\u00e4meen ammattikorkeakoulun maaseutuelinkeinojen lehtori Annika Michelson, joka kertoo monimuotoisuusteeman olleen HAMKissa esill\u00e4 jo vuodesta 2002, eri tavoin ja useissa koulutuksissa. Michelson on my\u00f6s ollut perustamassa Suomeen p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4asiantuntijoiden ryhm\u00e4\u00e4 ja toimii yhteyshenkil\u00f6n\u00e4 vastaaviin verkostoihin muissa Pohjoismaissa. HAMKissa h\u00e4n opettaa geneettinen monimuotoisuus -nimist\u00e4 opintokokonaisuutta ja tekee tutkimusta Luomussa vara parempi -nimisess\u00e4 hankkeessa.<\/p>\n

Michelson sanoo olevansa eritt\u00e4in huolissaan monimuotoisuuden h\u00e4vi\u00e4misest\u00e4, mutta ei n\u00e4e tilannetta toivottomana. On kuitenkin erotettava j\u00e4rkev\u00e4t keinot v\u00e4hemm\u00e4n j\u00e4rkevist\u00e4. \u201dNyt on muotia rakentaa erilaisia hy\u00f6nteishotelleja. Ne ovat sopivia omakotitalojen puutarhoissa, mutta maataloudessa tarvitaan esimerkiksi py\u00f6r\u00f6paalin kokoisia hy\u00f6nteishotelleja ja ennen kaikkea ruokakasveja villimehil\u00e4isille\u201d, Michelson sanoo. Sen sijaan helposti toteutettava, vaikuttavakin vinkki h\u00e4nell\u00e4 on jokaiselle ruohonleikkurin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle: niit\u00e4 joku osa nurmesta harvemmin. \u201dSiihen kasvaa kukkivia kasveja, joita p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4t voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4. Punkkien pelko ei ole hyv\u00e4 syy niitt\u00e4\u00e4, koska aina voi olla itse varovaisempi ja tehd\u00e4 punkkitarkastuksia.\u201d<\/p>\n

P\u00f6lytt\u00e4ji\u00e4 houkutellaan paraikaa my\u00f6s HAMKin Mustialan kampuksen pelloilla. Sinne on perustettu kolme metri\u00e4 leve\u00e4 ja 560 metri\u00e4 pitk\u00e4 \u201dp\u00f6lytyskaista\u201d, johon kylvettiin huhtikuun lopulla p\u00f6lytt\u00e4jille mieleisi\u00e4 kasveja eli rehuvirnaa, persianapilaa ja hunajakukkaa. Kaistalla tehd\u00e4\u00e4n kasvukaudella kerran kuussa kimalaisten laskentaa. \u201dLaskeminen on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4vell\u00e4\u00e4n hitaasti eteenp\u00e4in ja lasketaan kimalaiset. P\u00e4iv\u00e4n pit\u00e4\u00e4 olla poutainen ja ei saa tuulla liikaa. Opiskelijat ovat tehneet meill\u00e4 t\u00e4t\u00e4 laskentaa.\u201d Viel\u00e4 on liian aikaista tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, sill\u00e4 p\u00f6lytt\u00e4jien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n vaikuttavat monet asiat, kuten s\u00e4\u00e4 ja k\u00e4ytetyt kasvit. Vertailevaa tietoa tarvitaan mielell\u00e4\u00e4n useamman vuoden ajalta. Parhaillaan maaseutuelinkeinojen koulutuksen opiskelija Assi Kirjonen tekee opinn\u00e4ytety\u00f6t\u00e4\u00e4n laskennan pohjalta.<\/p>\n

P\u00f6lytt\u00e4ji\u00e4 houkutellaan paitsi tutkimustarkoituksissa, my\u00f6s pellolla viljelt\u00e4vien ruokakasvien p\u00f6lytyksen onnistumiseksi. T\u00e4n\u00e4 vuonna p\u00f6lytyskaistan tuntumassa kasvaa h\u00e4rk\u00e4papua.<\/p>\n

Maataloudessa voidaan siis edist\u00e4\u00e4 p\u00f6lytt\u00e4jien elinolosuhteita p\u00f6lytyskaistoilla tai hoitamalla peltojen pientareita, joissa kasvaa luonnonvaraisia kasveja. P\u00f6lytyskaistojen hy\u00f6dynt\u00e4minen isossa mittakaavassa vaatii kuitenkin uudenlaista ajattelua ja p\u00f6lytykseen vaikuttavista mekanismeista on hyv\u00e4 saada enemm\u00e4n ja tarkempaa tietoa. Ilman tutkimustakin voidaan kuitenkin todeta, ett\u00e4 mit\u00e4 enemm\u00e4n p\u00f6lytt\u00e4ji\u00e4, sen parempi sato kasveilla, jotka ovat riippuvaisia hy\u00f6nteisp\u00f6lytyksest\u00e4. Haasteena on, ett\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n maatiloilla k\u00e4ytetyt niittokoneet leikkaavat liian matalalta, jotta villeille p\u00f6lytt\u00e4jille s\u00e4ilyisi ruokakasveja my\u00f6s niiton j\u00e4lkeen. Luonnonvaraisten pientareiden niitt\u00e4minen tulisi tehd\u00e4 noin 20 cm korkeudelta. Niittoj\u00e4te pit\u00e4isi saada ker\u00e4tty\u00e4 poiskin, sill\u00e4 maatuessaan se rikastuttaa maaper\u00e4\u00e4 muuten liikaa. Silloin k\u00f6yh\u00e4n maan vaativat niittykasvit eiv\u00e4t menesty. Toinen haaste on se, ett\u00e4 niittysiemenseokset tulevat sielt\u00e4 miss\u00e4 niiden tuottaminen on edullisinta, eli ulkomailta. \u201dNe voivat olla huonosti sopeutuneita Suomen viljelyolosuhteisiin ja mukana saattaa tulla haitallisia vieraslajeja\u201d, Michelson huomauttaa.<\/p>\n

Kuten ulkomaisia niittykasvien siemeni\u00e4, jopa p\u00f6lytt\u00e4ji\u00e4 tuodaan Suomeen. \u201dOn v\u00e4itetty, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t pysty talvehtimaan Suomen oloissa ja eiv\u00e4t tuo sairauksia. Juuri p\u00e4invastoin on k\u00e4ynyt.\u201d Siksi Michelsonkin kantaa huolta, ett\u00e4 olisimme p\u00f6lytt\u00e4jienkin suhteen omavaraisia. Marjat, hedelm\u00e4t ja monet vihannekset eiv\u00e4t p\u00f6lyty ilman hy\u00f6nteisi\u00e4. \u201dJos p\u00f6lytt\u00e4jien m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee paljon, se n\u00e4kyy ruokap\u00f6ydiss\u00e4mme yksipuolistumisena. Jokaisella on vastuu.\u201d Michelsonin mukaan yksin maataloudessa ei ongelmaa ratkaista, vaan tarvitaan isompi poliittinen muutos, globaalilla tasolla. H\u00e4n ei usko, ett\u00e4 monimuotoisuus pelastetaan maatalouden olemassa olevilla resursseilla. My\u00f6s kaupungissa asuvien tulisi kantaa kortensa kekoon ja ottaa vastuuta ruoantuotannosta yh\u00e4 enemm\u00e4n. \u201dKoko ruoantuotanto tulisi ajatella uudelleen, ja kuluttajien olisi oltava valmiimpia maksamaan ruoasta enemm\u00e4n tai olemaan omavaraisempia.\u201d<\/p>\n

Kuten todettu, Michelson ei ole kuitenkaan pessimistinen tilanteen edess\u00e4. H\u00e4nen mukaansa havaittavissa on paljon pient\u00e4 ja isompaa liikett\u00e4 luonnon monimuotoisuuden pelastamiseksi. Nousussa ovat muun muassa viljelykasvien monimuotoisuuden ja omavaraisuuden lis\u00e4\u00e4minen. My\u00f6s peltomets\u00e4viljely, kaupunkiviljely ja permakulttuuri eli rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n suunnittelu luontoa kunnioittavalla tavalla kiinnostavat yh\u00e4 useampia. \u201dUskon, ett\u00e4 ihmiskunta kykenee muutoksiin, kun oikea tahtotila l\u00f6ytyy.\u201d<\/p>\n

L\u00e4hde: H\u00e4meen ammattikorkeakoulu HAMK<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

HAMKin Mustialan kampuksen pelloilla on k\u00e4ynniss\u00e4 kimalaislaskenta jo kolmatta kes\u00e4\u00e4. Viljelysten viereen perustetulla p\u00f6lytyskaistalla pyrit\u00e4\u00e4n houkuttelemaan p\u00f6rri\u00e4isi\u00e4, joiden v\u00e4henemisest\u00e4 ollaan syyst\u00e4kin huolissaan. Jos seuraa v\u00e4h\u00e4nk\u00e4\u00e4n…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":8168,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":null,"_FSMCFIC_featured_image_hide":null,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[2],"tags":[293,234,3033],"class_list":["post-13098","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kumppaniuutisetsuomeksi","tag-hamk","tag-maatalous","tag-polyttajat","wpcat-2-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/HAMK.png?fit=100%2C100&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13098","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13098"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13098\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":13102,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13098\/revisions\/13102"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8168"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13098"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13098"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13098"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}