{"id":12227,"date":"2020-05-29T08:02:50","date_gmt":"2020-05-29T05:02:50","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=12227"},"modified":"2020-05-28T17:02:01","modified_gmt":"2020-05-28T14:02:01","slug":"selitys-savusumulle-loytymassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/ymparistouutiset-fi\/selitys-savusumulle-loytymassa\/","title":{"rendered":"Selitys savusumulle l\u00f6ytym\u00e4ss\u00e4"},"content":{"rendered":"

Laboratorio-olosuhteissa Sveitsin CERNiss\u00e4 tutkijat tarkastelivat ilmakeh\u00e4n pienhiukkasten muodostumista ja l\u00f6ysiv\u00e4t uutta tietoa liikenteest\u00e4 ja energiateollisuudesta per\u00e4isin olevien typen oksidien yhteydest\u00e4 ilmastoon ja ilmanlaatuun. Kansainv\u00e4lisess\u00e4 tutkimusryhm\u00e4ss\u00e4 on mukana tutkijoita Helsingin yliopistosta. Tulokset julkaistiin Nature ja Science Advances lehdiss\u00e4.<\/p>\n

Tulosten perusteella typpiyhdisteet voivat tilanteesta riippuen joko hidastaa tai nopeuttaa aerosolihiukkasten kasvua. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ettei pelkk\u00e4 rikkidioksidin v\u00e4hent\u00e4minen riit\u00e4 torjumaan suurkaupunkien savusumuongelmaa, vaan tarvitaan kokonaisymm\u00e4rrys ilmakeh\u00e4n hiukkasmuodostusprosessista. Aiemmin ei uskottu typpihapon vaikuttavan merkitt\u00e4v\u00e4sti aerosolihiukkasten muodostumiseen tai alkuvaiheen kasvuun, vaikkakin nitraattiyhdisteit\u00e4 esiintyy yleisesti isommissa hiukkasissa. Nature-lehdess\u00e4 julkaistussa tutkimuksessa kuitenkin osoitetaan, ett\u00e4 kylm\u00e4ss\u00e4 ilmastossa typpihappo voi huomattavasti edist\u00e4\u00e4 hiukkasten kasvua, ja alle -15 Celsius asteen l\u00e4mp\u00f6tiloissa jopa muodostaa hiukkasia yhdess\u00e4 ammoniakin kanssa. T\u00e4m\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4, koska typpihappoa ja ammoniakkia on ilmakeh\u00e4ss\u00e4 jopa tuhat kertaa enemm\u00e4n kuin rikkihappoa.<\/p>\n

Tulos voisi selitt\u00e4\u00e4 miksi hiukkasia muodostuu jopa eritt\u00e4in saastuneissa suurkaupungeissa, vaikka perinteisen tiedon mukaan saasteiden pit\u00e4isi est\u00e4\u00e4 uusien hiukkasten muodostuminen ja kasvu. Samalla mekanismilla saattaa synty\u00e4 hiukkasia my\u00f6s ylemp\u00e4n\u00e4 ilmakeh\u00e4ss\u00e4, jossa on aina kylm\u00e4\u00e4 ja typen oksideja syntyy salamoinnin vaikutuksesta. Toisaalta typen oksidit vaikuttavat my\u00f6s orgaanisten yhdisteiden hapetuskemiaan ilmakeh\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Helsingin Yliopiston tutkijoiden johtamassa tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 typen oksidien takia orgaanisten aineiden hapetustuotteista tulee helpommin haihtuvia. T\u00e4ll\u00f6in hiukkasten kasvu hidastuu ja pienempi osa niist\u00e4 selvi\u00e4\u00e4 verrattuna tilanteeseen, jossa ilma on puhdasta. Alueilla, joissa hiukkasten kasvu tapahtuu p\u00e4\u00e4osin orgaanisten yhdisteiden vaikutuksesta, esimerkiksi boreaalisella mets\u00e4vy\u00f6hykkeell\u00e4, ilmi\u00f6 voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 pilvi\u00e4 muodostavien aerosolien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja siten ep\u00e4suorasti l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 ilmastoa. Tutkimus julkaistiin Science Advances -lehdess\u00e4. Molemmat tutkimukset perustuvat Euroopan Hiukkastutkimuskeskuksessa, CERNiss\u00e4, tehtyihin laboratoriokokeisiin.<\/p>\n

L\u00e4hde: Helsingin yliopisto<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Laboratorio-olosuhteissa Sveitsin CERNiss\u00e4 tutkijat tarkastelivat ilmakeh\u00e4n pienhiukkasten muodostumista ja l\u00f6ysiv\u00e4t uutta tietoa liikenteest\u00e4 ja energiateollisuudesta per\u00e4isin olevien typen oksidien yhteydest\u00e4 ilmastoon ja ilmanlaatuun. Kansainv\u00e4lisess\u00e4 tutkimusryhm\u00e4ss\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":6510,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":null,"_FSMCFIC_featured_image_hide":null,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[30],"tags":[230,314,1397,3121,165],"class_list":["post-12227","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ymparistouutiset-fi","tag-helsingin-yliopisto","tag-ilmakeha","tag-ilmansaasteet","tag-pienhiukkaset","tag-tutkimus","wpcat-30-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/Lontoo.jpg?fit=100%2C100&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12227","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12227"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12227\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12232,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12227\/revisions\/12232"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/6510"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12227"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=12227"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=12227"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}