Antibioottiresistentit bakteerit ovat ilmastonmuutoksen kaltainen uhka, jonka korona toi esiin – tavallinen infektio voi tappaa Suomessakin

Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit aiheuttavat lähivuosikymmeninä jopa enemmän kuolemaa kuin syöpä. Italian tilanne koronapandemiassa mahdollisista syistä erottui kuitenkin yksi, joka tuntuu astetta uhkaavammalta: antibioottiresistenssi.

Virustaudeissa esiintyy usein bakteerien aiheuttamia jälkitauteja. Koronan osalta tarkempaa tutkimusta on vielä vähän, mutta tiedot viittaavat siihen, että myös koronapotilaat kärsivät yleisesti keuhkokuumeesta.

Miksi antibiootit olisivat lakanneet toimimasta juuri Italiassa? Tieteellistä näyttöä antibioottiresistenssin roolista Italian koronakuolemissa ei toistaiseksi ole. Todennäköisyyksien perusteella voidaan silti päätellä paljon. – Odotusarvo on, että niissä maissa, joissa antibioottiresistenssiä on ollut, tilanne voi ainakin sairaaloissa voimakkaastikin pahentua, sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri Asko Järvinen.

Italia, Espanja ja muut Etelä-Euroopan maat ovat Euroopan suurimpia antibioottien käyttäjiä. Samoissa maissa myös vastustuskykyisiä bakteereja tavataan useammin. Tilastoja kerää ECDC, Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus. – Antibioottien käyttö tuo resistenssin esille, antaa sille elintilaa. Kun antibiootti tappaa muut bakteerit, resistentit bakteerit lisääntyvät, sanoo Järvinen.

Antibioottiresistenssiin liittyy paljon väärinkäsityksiä. Yleinen luulo on, että ihminen on se, joka tulee antibiooteille vastustuskykyiseksi. Niin käy sen sijaan bakteereille. Ongelmat alkavat, kun ihminen saa elimistöönsä resistentin taudinaiheuttajabakteerin. Bakteeri voi tarttua ihmisestä toiseen, tai sen voi saada esimerkiksi ruuan välityksellä. Sairaalassa antibioottiresistentit bakteerit leviävät erityisen hyvin. Siksi niitä kutsutaan usein sairaalabakteereiksi tai superbakteereiksi.

Järvisen mukaan juuri koronaviruksen hoidossa on myös piirteitä, jotka tekevät bakteerien leviämisestä tavallista todennäköisempää. Nyt sairaaloissa on keskitytty erityisesti hoitajien ja lääkäreiden suojaamiseen. Ja kun hoitohenkilökunta suojaa ensisijassa itseään, potilaan suojaaminen voi heikentyä. Samoilla suojavarusteilla on saatettu hoitaa monta potilasta peräkkäin. Hansikkaiden pinnalla bakteeri kulkeutuu paikasta toiseen siinä missä ihollakin. – Tavalliset toimintamallit murtuvat. Tällaista on nähty meillä Suomessakin, Järvinen sanoo.

ECDC on arvioinut, että Suomessa kuolisi antibiooteille resistentin bakteerin vuoksi sata ihmistä vuodessa. Italiassa sama luku on 1 100 vuodessa. Esimerkiksi Norjassa taas vajaat 70. Järvinen arvioi, että tavalliset infektiot ja pienet vammat tappavat ihmisiä antibioottien tehottomuuden vuoksi todennäköisesti jo 2000-luvun aikana. Järvinen muistuttaa, että antibioottien puutteeseen kuolee yhä enemmän ihmisiä kuin resistenttien bakteerien aiheuttamiin infektioihin. – Suomessa antibiootit vielä tehoavat. Mutta se riippuu meidän omasta toiminnastamme, kuinka kauan me voimme säilyttää niiden tehon.

Lähde: Yle

Author: Tuula Pohjola