Tutkimus: Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen vaatii uutta ajattelua

Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvu edellyttää ajattelutapojen muuttamista ja erilaisten ristiriitojen tunnistamista. Etenkin tiiviillä kaupunkiseuduilla kävely ja pyöräily tulee nostaa strategioissa ja suunnittelussa ensisijaisiksi kulkutavoiksi. Tämä käy ilmi 16. syyskuuta julkaistusta Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen mahdollisuudet ja esteet -tutkimuksesta.

Suomi on sitoutunut puolittamaan kotimaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Toimet tavoitteen saavuttamiseksi hallitus on koonnut fossiilittoman liikenteen tiekarttaan, johon kuuluu myös kävelyn ja pyöräilyn edistäminen. Lisäksi hallituksen tavoitteena on parantaa ulkoilun ja arkiliikkumisen, kuten kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä sekä nostaa liikunnallista kokonaisaktiivisuutta kaikissa väestöryhmissä.

Vuonna 2018 valmistuneessa kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa vuoden 2030 tavoitteeksi on asetettu 30 prosentin matkamäärien kasvu. Se tarkoittaa noin 450 miljoonaa uutta kävely- ja pyöräilymatkaa vuoteen 2030 mennessä ja kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden nousua 35–38 prosenttiin.

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen mahdollisuudet ja esteet -tutkimuksessa selvitettiin, miten kunnat, valtio, työnantajat ja koulut voivat edistää kävelyä ja pyöräilyä. Lisäksi tutkittiin, mikä hidastaa siirtymistä kestävään liikkumiseen.

Lue täältä tutkimuksessa esitetyt kahdeksan suositusta: Liikenne- ja viestintäministeriö / Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta(linkki) 

Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö / Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta

 

Author: Saara Kämppi