Suomen merimetsokanta pienentyi edelliskesästä

]
Kesällä 2021 merimetsojen pesiä laskettiin Suomessa 24 300 kappaletta. Päijät-Hämeessä varmistettiin ensimmäiset onnistuneet sisämaan pesinnät. Suomen pesimäkanta on vaihdellut enää muutamalla prosentilla vuoden 2015 jälkeen. Alueellisesti pesämäärien vuotuiset vaihtelut ovat edelleen suuria, ja merikotkan saalistuksen vaikutus poikastuottoon sekä yhdyskuntien sijoittumiseen on yhä voimistumassa.

Suomen pesimäkanta pieneni kuudella prosentilla (noin 1 500 pesällä) edelliskesästä. Suomenlahdella sijaitsi kolmannes merimetson pesistä, Selkämerellä neljännes, Saaristomerellä viidennes, Merenkurkussa 12 prosenttia ja Perämerellä kahdeksan prosenttia. Kanta pieneni Selkämerellä 13 prosenttia, Merenkurkussa 12 prosenttia, Suomenlahdella kuusi prosenttia ja Saaristomerellä prosentin verran. Itäisellä Suomenlahdella kanta lähes puolittui. Kasvua 36 prosenttia oli vain Perämerellä.

Kokonaisuudessaan Pohjanlahden merimetsokanta pieneni seitsemän prosenttia ja oli reilu 11 300 pesää, joista Selkämerellä noin 6 680, Merenkurkussa 2 800 ja Perämerellä 1 850 pesää. Suomenlahdella kanta oli noin 8 000 pesää ja Saaristomerellä 4 950 pesää. Lahden Vesijärvellä havaittiin pienessä yhdyskunnassa 13 onnistunutta merimetson pesintää. Porin rannikkoalueen lintujärvelle edelliskesänä syntynyt yhdyskunta vahvistui 460 pesään.

Merimetsoyhdyskuntia havaittiin Suomessa 61 kappaletta yhteensä 97 luodolla tai saarella. Näistä Perämeren Iissä pieni ryhmä merimetsoja oli asettunut pesimään neljälle linjataululle. Yhdyskuntien määrä oli korkeampi kuin aiempina vuosina, mutta jopa 40 prosenttia kaikista yhdyskunnista oli vain alle sadan pesän suuruisia.

Kokonaan uusilla paikoilla havaittiin yhdyskunnat Kotkassa, Porvoossa, Inkoossa, Mustasaaressa ja Iissä. Seitsemän yhdyskuntaa autioitui edellisvuodesta ja yhtä monen havaittiin asettuneen pesimään entisille paikoille yhden tai useamman vuoden tauon jälkeen.

Merikotkan saalistus voimistui edelleen heikentäen poikastuottoa suurissakin yhdyskunnissa. Tämän seurauksena merimetsoja palaa synnyinseuduilleen tulevina vuosina suhteellisesti vähemmän kuin aiemmin.

Puissa pesivien merimetsojen osuus on ollut selvässä kasvussa edelliskesästä lähtien ja kuluneena kesänä puupesien osuus oli vajaa puolet.

Lähde: SYKE 

 

Author: Saara Kämppi