Korkeammin koulutetut ovat edelleen terveempiä kuin vähemmän koulutetut – terveyserot eivät ole kaventuneet 2000-luvulla

THL:n tuoreiden tutkimustulosten mukaan koulutusryhmien välisiä eroja terveydessä, toimintakyvyssä ja elintavoissa ei ole onnistuttu kaventamaan 2000-luvulla. Suurin osa mittareista osoittaa erojen pysyneen ennallaan. Muutaman mittarin osalta erot alimman ja ylimmän koulutusryhmänvälillä näyttävät jopa kasvaneen vuodesta 2000 vuoteen 2017.

Koulutusryhmien väliset erot ovat kasvaneet vapaa-ajan liikunnassa ja päivittäisessä tupakoinnissa. Yhä useampi alimpaan koulutusryhmään kuuluva ei harrastanut liikuntaa vapaa-ajallaan. Korkeakoulutetuista yhä useampi on vähentänyt tupakointiaan. Alimmassa koulutusryhmässä päivittäin tupakoivien osuus ei ole merkittävästi pienentynyt.

Alimpaan koulutusryhmään kuuluvien terveys ja toimintakyky olivat heikompia korkeammin koulutettuihin verrattuna lähes kaikkien muuttujien mukaan. Lisäksi matalammin koulutettujen elintavat olivat terveyden kannalta huonompia sekä vuoden 2000 että 2017 tutkimuksessa. Esimerkiksi 2017 alle neljäsosa korkean koulutuksen saaneista koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Alimmassa koulutusryhmässä vastaava osuus oli yli 40 prosenttia.

Eri koulutusryhmien väliset erot olivat jyrkimmät puolen kilometrin kävelyvaikeuksissa, heikentyneessä työkyvyssä ja päivittäisessä tupakoinnissa niin naisilla kuin miehillä. Vain psyykkisessä kuormittuneisuudessa ei havaittu merkitseviä eroja koulutusryhmien välillä.

Suomessa on jo pitkään tavoiteltu terveyserojen kaventamista, mutta toivottuja muutoksia ei ole tapahtunut. ”Terveyserot ovat sitkeä ongelma, jonka taustalla on monia toisiinsa kietoutuneita tekijöitä. Myös erojen kaventamiseksi tarvitaan toimia yhteiskunnan eri alueilla, kuten koulutuksessa, työelämässä ja palvelujärjestelmässä. Erilaisilla syrjinnän ehkäisemiseen ja osallisuuden edistämiseen tähtäävillä toimilla voidaan vaikuttaa tulevien ikäluokkien terveyseroihin. Terveyserojen kaventaminen ei onnistu yksittäisillä toimilla tai lyhytaikaisilla hankkeilla”, muistuttaa THL:n tutkimuspäällikkö Tuija Martelin.

Julkaisu: Terveyden eriarvoisuus Suomessa – Ehdotus seurantajärjestelmän kehittämiseen. Raportti 2021_5

Lähde: THL 

Author: Saara Teirikko