Työpaikoilla altistutaan ärsytysastmaa aiheuttaville kemikaaleille – riski suurin teollisuudessa ja maataloudessa

Työterveyslaitos tutki Suomessa vuosina 2000–2018 todettuja ärsytyksen kautta syntyneitä ammattiastmoja. ”Noin puolet astmatapauksista kehittyi yksittäisen, tapaturmaisen altistumisen seurauksena, ja puolet liittyi toistuviin altistumistapahtumiin – joissain tapauksissa runsas altistuminen ja myös oireet olivat jatkuneet vuosia”, keuhkosairauksien ylilääkäri Irmeli Lindström Työterveyslaitoksesta kertoo.

Astman kehittymiseen voi johtaa tilanne, jossa työntekijä hengittää korkeita pitoisuuksia syövyttäviä happoja, emäksiä tai voimakkaasti hapettavia aineita, jotka vaurioittavat hengitysteitä. Merkittävin yksittäinen aiheuttaja tutkimuksen aineistossa oli rikkihappo. Muita tyypillisiä ammattiastman aiheuttajia olivat muut syövyttävät hapot, ammoniakki, lipeä, kloorikaasu, rikkivety, erilaiset palokaasut ja emäksiset pölyt. Vanhempi asiantuntija Katri Suuronen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Satu Soini Työterveyslaitoksesta linjaavat, että meidän ei tule hyväksyä työoloja, joissa ylitetään kemikaalien haitalliseksi tunnetut pitoisuudet.

Tutkimustulos on kansainvälisestikin merkittävä, ja havainnot on tärkeä huomioida työpaikoilla, työsuojelussa, työterveyshuolloissa ja työsuojelun valvonnassa. Samalla kun työpaikoilla ehkäistään ärsytyksen aiheuttamaa astmaa, voidaan todennäköisesti vähentää muitakin pitkäaikaisia hengitystiesairauksia, kuten pitkäaikaista nuhaa ja poskiontelotulehduksia.

Tutkimuksessa selvitettiin taustasyitä, jotka ovat johtaneet ammattiastmaan. Kun kyseessä oli yksittäisen altistumistapahtuman aiheuttama astma, tärkein syy oli tiedon puute, häiriö tiedonkulussa tai väärät ohjeet. Sen sijaan toistuvien altistumisten aiheuttaman astman taustalla oli yleisesti huonot työolosuhteet – näin oli kolmessa tapauksessa neljästä.

Tutkimuksessa tunnistettiin riskiammateiksi prosessityöntekijät ja korjaajat kemian-, sellu-, metalli- ja kaivosteollisuudessa. Lisäksi useita tapauksia todettiin maanviljelijöillä sekä elintarviketeollisuuden, rakennusalan ja kuljetusalan työntekijöillä.

Lisätietoa hankkeesta: Ärsytysastma (2020–2022) – Työterveyslaitos (ttl.fi)

Lähde: Työterveyslaitos 

Author: Saara Teirikko