Suomi julkisti ICT-alan ilmastostrategian: bitit valjastettava ilmastonmuutoksen torjuntaan

Miten datakeskusten hukkalämpö saadaan asuntojen lämmöksi? Miten rikkinäinen puhelin arvometalleineen palautuisi pöytälaatikosta huoltoon tai kiertoon? Kuinka tieto- ja viestintäteknologian avulla voidaan vähentää liikenteen tai teollisuuden päästöjä? Näihin kysymyksiin vastataan 9.3.2021 julkaistussa Suomen ensimmäisessä ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiassa. Kansainvälisesti uraauurtavaan strategiaan on koottu keinot, joilla ICT-alan hiili- ja ympäristöjalanjälki pienenee ja digitalisaation hyödyt saadaan käyttöön.

ICT-alalla on kaksi puolta. Viestintäverkot, datakeskukset ja älylaitteet kuluttavat sähköä ja materiaaleja. ICT-alan osuus maailman sähkönkulutuksesta on arviolta noin 4-10 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöt noin 3-5 prosenttia. Toisaalta ICT-alalla on paljon potentiaalia vähentää muiden alojen, kuten liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Digitaaliset palvelut mahdollistavat älykkään liikenteen ohjauksen ja tekevät joukkoliikenteestä houkuttelevampaa sujuvoittamalla vaihtoyhteyksiä. Koronapandemian aikana on nähty käytännössä, kuinka etätyö ja -kokoukset voivat korvata liikennettä.

Strategia sisältää kuusi tavoitetta ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi.

1. ICT-infran energiatehokkuus ylös ja hiilettömät sähkönlähteet käyttöön
On tavoiteltava energiatehokkuutta viestintäverkkojen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä. Datakeskusten sivutuotteena syntyvää lämpöä voidaan käyttää hyväksi huomattavasti nykyistä enemmän, mikä vähentää lämmitysenergian tuotannon tarvetta ja siitä syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Myös investoinnit hiilettömään sähköntuotantoon vähentävät ICT-alan päästöjä.

2. Datatalous ilmastoystävälliseksi
Kun palveluiden määrä kasvaa, niin kasvaa myös dataliikenne ja sähkönkulutus. Suomen matkaviestinverkoissa siirretään nykyisin tietoa monikymmenkertainen määrä asukasta kohden verrattuna 2010-luvun alkuun. Ohjelmistojen ja palveluiden suunnittelussa on huomioitava nykyistä paremmin se, miten niistä saadaan energiapihejä. Tarvitaan tutkimusta, osaajien kouluttamista ja palveluhankintojen ohjaamista. Hankintahinnaltaan edullisempi ohjelmisto voikin vaatia enemmän prosessointitehoa ja tulla lopulta paitsi resursseja tuhlaavaksi, myös kustannuksiltaan kalliimmaksi.

3. Laitteiden käyttöikä pitemmäksi ja arvometallit kiertoon
Laitteiden käyttöikää voidaan pidentää niiden suunnitteluvaiheessa. Lisäksi kuluttajille on tarjottava tietoa laitteiden tuotetakuista, ohjelmistopäivityksistä ja kierrätyksestä. Älypuhelinten ja tietokoneiden akuissa ja näytöissä tarvitaan harvinaisia metalleja. Kierrätystä voitaisiin tehostaa esimerkiksi hyvitysmaksulla vanhaa laitetta palautettaessa. Strategian mukaan vaikutetaan primäärimateriaalien tuotannon kestävyyteen ja materiaalien jäljitettävyyteen kansallisesti ja EU:ssa.

4. Kokonaiskuva digitalisaation ympäristövaikutuksista
ICT-alan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia koskevan datan läpinäkymättömyys, hajanaisuus ja saatavuus ovat haaste kansallisesti ja kansainvälisesti. Vertailukelpoista tietoa tarvitaan ICT-alan hiilijalanjäljestä ja siitä, miten tieto- ja viestintäteknologian avulla vähennetään muiden alojen päästöjä.

5. Kuluttajat tietoisiksi ympäristövaikutuksista
Kuluttajien käyttäytymisellä on huomattava vaikutus ICT-alan ympäristövaikutuksiin. Kuluttajat ovat kiinnostuneita käyttämiensä palveluiden hiilijalanjäljestä ja mahdollisuuksista vaikuttaa siihen. Tiedon saamista tulee parantaa eri kanavissa perusopetuksesta kuluttajakampanjoihin.

6. Nousevien teknologioiden hyödyntäminen ilmastotyössä ja ympäristönsuojelussa
Uudet teknologiat, kuten tekoäly, robotiikka ja automatisoidut järjestelmät herättävät toivoa ilmasto- ja ympäristöongelmien ratkaisijoina. Esimerkiksi tekoälyä on jo alettu hyödyntää eri prosessien energian- ja materiaalinkulutuksen vähentämiseksi. Uusia teknologioita kehitettäessä on myös kiinnitettävä huomiota niiden omaan energian- ja materiaalienkulutukseen.

Strategiaa pannaan toimeen usealla eri taholla niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Liikenne- ja viestintäministeriö ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom seuraavat strategian toimeenpanoa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tämän tueksi järjestetään vuosittainen foorumi.

Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö 

Author: Saara Teirikko