Monivuotisella työhyvinvointiohjelmalla mahdollista ennaltaehkäistä terveysriskejä

Monivuotisella työhyvinvointiohjelmalla voidaan hidastaa terveysriskien lisääntymistä jo työiässä. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimuksessa seurattiin mm. tupakoinnin, vähäisen liikunnan, korkean verenpaineen, tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä ylipainon muutoksia kahdeksanvuotisen työhyvinvointiohjelman aikana. Tulokset olivat rohkaisevia terveyden edistämisen näkökulmasta.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että terveysriskien korkea määrä on yhteydessä terveydenhuollon lisääntyneisiin kustannuksiin, alhaisempaan tuottavuuteen työpaikoilla ja kasvaneisiin sairauspoissaoloihin. Monivuotisia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työpaikoilla on tutkittu vain vähän, eikä aikaisemmin ole ollut saatavilla tutkimustuloksia siitä, minkälaisia muutoksia terveysriskeissä voidaan saavuttaa useamman seurantavuoden intervention aikana. – Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet ennaltaehkäisyn olevan mahdollista, mutta tutkimusohjelmien kesto on ollut yhdestä kolmeen vuotta. Tutkimuksemme osoitti, että siirtymistä matalan ja keskitason riskiryhmistä korkean terveysriskin ryhmään voidaan estää myös pidemmällä ajanjaksolla, kertoo tohtorikoulutettava Antti Äikäs.

Tutkimustulosten perusteella tutkimusryhmällä oli keskitasoa vähemmän terveysriskejä. Kolmessa eri mittauksessa havaittiin, että 50–60 % miespainotteisesta henkilöstöstä kuului matalan terveysriskin ryhmään (0–1 riskiä), 30–35 % keskitason (2–3 riskiä) terveysriskiryhmään ja 9–11 % korkean terveysriskin (> 4 riskiä) ryhmään.

Kun tutkimuksessa vertailtiin terveysriskien lisääntymistä monivuotisen työhyvinvointiohjelman aikana, niin havaittiin, että suurin osa henkilöstöstä säilyi samalla riskitasolla, 13–15 % paransi omaa terveysriskiluokitustaan ja vain 12–21 %:n kohdalla luokitus heikentyi.

Terveysriskeillä on taipumus yleistyä ihmisen ikääntyessä. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu kohdepopulaatiossa terveysriskien kokonaismäärässä tilastollisesti merkittävää kasvua. – Tutkimusryhmämme havaitsi tutkittavilla sekä parannuksia että heikennyksiä, jolloin kokonaismuutos jäi minimaaliseksi. Tulokset ovat rohkaisevia työkyvyn säilyttämisen ja kansanterveyden edistämisen näkökulmasta, Äikäs toteaa.

Artikkeli on osa Antti Äikkään väitöskirjaa, ja sen kirjoittamista rahoittivat Juho Vainion säätiö ja Urheiluopistosäätiö. Äikäs toimi aikaisemmin hyvinvointiliiketoiminnan johtajana 4event Oy:ssä.

Lähde: Jyväskylän yliopisto 

Author: Saara Teirikko