Luontokato on jäänyt yrityksissä koronan ja ilmastonmuutoksen jalkoihin

Yritysten yhteiskuntavastuusta keskustelu on painottunut pitkälti ilmastonmuutoksen torjumiseen, vaikka samaan aikaan biologisen monimuotoisuuden häviäminen on yksi vakavimmista ympäristöhaasteista maapallolla. Jopa miljoona eläin- ja kasvilajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon tulevina vuosikymmeninä (YK:n raportti 2019). Kankea reagointi luonnon monimuotoisuuden huomioimiseksi johtuu LUT-kauppakorkeakoulun tutkijatohtori Anne Quarshien mukaan esimerkiksi siitä, että biodiversiteetti on vaikea ja abstrakti asia, eikä sen vähenemistä ole helppo havaita. Yritysjohto, työntekijät ja kuluttajat eivät helposti hahmota, mistä oikeastaan on kyse ja miten asiaan voisi vaikuttaa.

Toisaalta keskustelukulttuuriin tapaa mahtua vain yksi aihe kerrallaan ja tällä hetkellä se on korona. Biodiversiteettikato eli kansan kielellä luontokato on kuitenkin todellisuutta. Meneillään oleva massasukupuuttoaalto on ensimmäistä kertaa maapallon historiassa ihmisen aiheuttama. Sitä voimistavat esimerkiksi metsäkato ja muut maankäytön muutokset, ylikalastus ja muu eläinten ja kasvien liikakäyttö, ilmastonmuutos, saastuminen sekä haitallisten vieraslajien lisääntyminen. Taustalla vaikuttavat voimakas väestönkasvu, elintason nousu ja kulutuskeskeisyys.

Yritykset ovat Quarshien mielestä keskeisessä asemassa vaarallisen kehityskulun pysäyttämisessä. Hänen mielestään yrityksillä olisi juuri nyt olisi loistava tilaisuus luoda kuluttajille uusia tai aiempaa parempia biodiversiteettiä tukevia tuotteita ja palveluita. Näin siksi, että koronapandemia on jo tutkitusti muuttanut ihmisten kulutuskäyttäytymistä ja elämänarvoja. Quarshie viittaa Sitran tekemään Elämäntavat pandemian jälkeen -selvitykseen (2020). Sen mukaan suomalaiset ovat määrittelemässä uudelleen sen, mitä on hyvä elämä. Kestävän ja hyvän elämän ratkaisuille on kysyntää, johon yritystenkin kannattaisi vastata.

Jatka lukemista täältä LUT-yliopisto 

Lähde: LUT-yliopisto 

Author: Saara Teirikko