Kuluttajalähtöisyys ja uudistuminen korostuvat elintarvikealalla – myös varautuminen poikkeustilanteisiin on aiempaa tärkeämpää

Elintarvikesektorin yrittäjät kaipaavat enemmän yhteistyötä, yhden luukun palveluja, lisää taloudellista tukea sekä toiminnan kehittämistä asiakaspalautteen pohjalta. Samoin toiveissa on saada tukea digitaalisten kanavien käyttöönottoon. Koronan myötä tärkeäksi nousi henkilöstön työhyvinvointiin panostaminen. Tiedot selviävät 12.1. julkaistusta Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2020 -tutkimuksesta.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) toteutti Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2020 -tutkimuksen maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta vuoden 2020 aikana. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää elintarvikealan mikro- ja pk-yritysten nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Kyselyn toteuttamisen aikana koronapandemia toi elintarvikealalle muun muassa taloudellista epävarmuutta sekä muutoksia asiakkuuksissa ja toimintatavoissa. – Tutkimuksessa haettiin vastauksia yritysten toimintaan normaalitilanteessa, mutta myös tietoa koronan vaikutuksista yritysten toimintaan, taustoittaa tutkimustiimiä johtanut lehtori Elina Vaara Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Toimintaympäristötutkimuksen tuloksista ilmenee, että tällä hetkellä elintarvikealalla korostuvat kuluttajalähtöisyys ja uudistuminen. Vastauksissa korostuivat yrittäjien toiveet yhteistyön lisäämisestä, palveluista yhden luukun takana, taloudellisesta lisätuesta sekä toiminnan kehittämisestä asiakaspalautteeseen nojautuen. Keväällä 2020 pandemian levitessä henkilöstöasioissa suuri osa yrityksistä panosti työilmapiirin ja -motivaation sekä työturvallisuuden lisäksi yrittäjien ja henkilöstön työhyvinvointiin. Jaksamisen edistämiseksi myös yhteistyö muiden yrittäjien kanssa markkinaympäristössä koettiin aiempaa tärkeämpänä. – Varautuminen poikkeustilanteisiin ja riskienhallinta nousivat nyt entistä voimakkaammin esille, mutta tärkeää oli edelleen myös tuotannon tehokkuus ja tuotekehitys, Vaara avaa tuloksia.

Elintarvikealan pk-yritykset luottavat edelleen perinteiseen markkinointiviestintään, mutta hyödyntävät enenevässä määrin myös sosiaalisen median mahdollisuuksia. Verkkokauppaa harjoittavat ne, joilla on digitaalisia valmiuksia. Toisaalta kyselyn yrityksistä 65 prosenttia ei harjoita lainkaan myyntiä verkossa. Pk-yrityksissä oli tunnistettavissa selkeä tarve markkinointi- ja digiosaamisen lisäämiselle. – Yrittäjät toivoivat digitalisaation myötä myös tukea digitaalisten kanavien käyttöönottoon, joka osaltaan auttaisi uusasiakashankinnassa, mutta myös auttaisi heitä pysymään mukana muuttuvissa vaatimuksissa, kertoo Vaara.

Toimintaympäristötutkimuksesta kävi lisäksi ilmi, että elintarvikealan yritykset näkevät panostukset kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutokseen reagoimiseen tärkeänä osana elintarviketuotantoa. Yleisesti vastaajat kokivat suomalaisen elintarvikealan pk-yrittäjyyden lähtökohtaisesti tukevan hyvin kestävää kehitystä, ja elintarviketuotannon toimivan vastuullisesti tukien paikallistaloutta ja maaseudun elinvoimaisuutta.

Valmis raportti tutkimustuloksista on julkaistu 12.1.2021 maa- ja metsätalousministeriön vastuullisen ruokaketjun lähiruuan kehittämisen työkaluissa. Lataa raportti (PDF).

Lähde: Jyväskylän ammattikorkeakoulu 

Author: Saara Teirikko