Ilmastokysely osoittaa: Suomalaiset kokevat oman elämänsä jo nyt ympäristön kannalta kestäväksi

Suomalaisista noin 80 prosenttia pitää nykyistä elämäntapaansa ympäristön kannalta täysin tai jokseenkin kestävänä. Noin 40 prosenttia kokee kuitenkin ristiriitoja ilmastoasenteiden ja –tekojensa välillä. Toisin kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä, nuoret eivät ole ilmastoasenteiltaan yhtenäinen ryhmä. Heidän näkemyksensä ovat lähellä muun väestön ilmastoajattelua. Tulokset selviävät Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -hankkeen kansalaiskyselystä. Kyselyyn vastasi 4 040 suomalaista. Tutkimuksen ovat tehneet Vaasan yliopiston InnoLab ja e2 Tutkimus. Hankkeen konsortioon kuuluvat lisäksi Energiateollisuus, Kuntaliitto, MTK, STTK, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö.

Suomalaisista 23 prosenttia pitää elämäntapaansa täysin ja 54 prosenttia jokseenkin ympäristön kannalta kestävänä.  Oman elämäntapansa kokevat ympäristön kannalta kestäväksi yhtä lailla ne, jotka tekevät paljon erilaisia ilmastotekoja kuin ne, jotka eivät tee juuri mitään. Hieman alle puolet eli 43 prosenttia kokee, että suomalaisten teot ovat merkityksettömiä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Ammattikoulun suorittaneet (57 prosenttia) ovat yliopiston käyneitä (35 prosenttia) pessimistisempiä. Hieman yllättäen johtajista 57 prosenttia pitää suomalaisten tekoja merkityksettöminä. Johtajista selvä enemmistö on korkeakoulutettuja, mutta he eivät jaa muiden yliopistokoulutettujen optimismia.

Vajaat 40 prosenttia kokee toistuvasti tai melko usein ristiriitoja ilmastonmuutosta koskevien käsitystensä ja käytännön toimiensa välillä. Vain 16 prosenttia ei koe ristiriitoja koskaan. Ristiriitoja aiheuttavat esimerkiksi yksityisautoilu, ruokavalio, lentomatkailu ja kuluttaminen. Yleisin ristiriitojen käsittelytapa on olla potematta huonoa omaatuntoa, koska omien tekojen vaikutusta pidetään isossa mittakaavassa pienenä. Vain 15 prosenttia pyrkii muuttamaan toimintaansa mahdollisimman pian. Eri-ikäisten suomalaisten välille syntyy isoja eroja vain harvoissa kysymyksissä. Suomalaisten tekojen merkitykseen luotetaan ja ilmastotekoja tehdään kaikissa ikäryhmissä suurin piirtein saman verran.

Maapallon kantokyvystä huolehtiminen omien lapsien ja tulevien sukupolvien hyväksi on kaikkein yleisin tekijä (45 %), joka lisää suomalaisten halua tehdä ilmastotekoja. Omat lapset ja tulevat sukupolvet puhuttelevat erityisesti naisia, perheellisiä ja ikäihmisiä. Toiseksi yleisin syy (40 %), on mahdollisuus säästää rahaa esimerkiksi sähkön- ja vedenkulutusta vähentämällä tai tavaroita kierrättämällä. Miehille tämä on tärkein yksittäinen motivaatiota lisäävä asia.  Suomalaisten laaja enemmistö (78 prosenttia) kertoo saaneensa tietoa oman elämäntapansa ilmastovaikutuksista seuraamalla julkista keskustelua. Kaksi kolmasosaa (62 prosenttia) kokee halunsa tehdä ilmastotekoja kasvaneen keskustelun seurauksena. Samalla enemmistö (61 prosenttia) pitää kuitenkin ilmastokeskustelua tavallisia ihmisiä syyllistävänä. Ilmastouutisoinnin kokee vaikeaselkoiseksi 40 prosenttia suomalaisista.

 

Lähde: Vaasan yliopisto

Author: Tiia Tuomisto