Asumisen energiatehokkuus: Sadan miljoonan verorahat valuvat hukkaan, vaikka tarkoitus on hyvä

Hallitus on varannut sata miljoona euroa käytettäväksi asumisen energiatehokkuuden parantamiseen 2020-22 siinä toivossa, että myös päästöt vähenisivät. Tuen myöntämisen laskentaperusteiden takia tavoite jää saavuttamatta. Tukea myönnettäessä huomioidaan rakennuksen rakentamisajankohdan tilanne, ja verrataan nyt suunniteltua parannusta siihen. Jos alun perin hiilellä lämmitetty taloyhtiö siirtyy nyt uusiutuvasta kaukolämmöstä maalämpöön, tuen perusteena pidetään edelleen alkuperäistä lämmitysmuotoa, eli kivihiililämmitystä. Rahaa myönnetään siis sen perusteella, mitä remontteja rakennukseen on koko sen elinkaaren aikana tehty.

Energia-avustusten laskentatavassa on perustavanlaatuinen vääristymä, toteaa Energiateollisuuden asiantuntija Mirja Tiitinen. – Yhteiskunnan rahaa ohjataan nyt myös sellaisiin toimiin, jotka eivät paranna rakennusten energiatehokkuutta eivätkä ne myöskään vähennä Suomen tai EU:n päästöjä. Avustuksia on perusteltu hallitusohjelman kirjauksella ”Toteutetaan toimenpidekokonaisuus, jolla tuetaan hiilijalanjäljen pienentämistä asumisessa, parannetaan olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta ja tuetaan siirtymistä päästöttömään lämmöntuotantoon.” Käytännössä tavoite ei toteudu.

Jos rakennus on rakennettu vuonna 1920 koksilämmitteisenä, ja se on vuonna1940 vaihdettu puulämmitteiseksi, vuonna 1965 on siirrytty öljylämmitykseen ja edelleen vuonna 1980 kaukolämpöön, vertailukohtana on edelleen sata vuotta sitten vallinnut tilanne. Eli jos rakennus irtautuu kaukolämmöstä nyt, ja siirtyy maalämpöön, “energiatehokkuuden paraneminen” lasketaan vertaamalla “uutta” rakennusta vuoden 1920 toteutukseen. Laskennan pohjana on se, että fossiilinen koksi korvataan maalämmöllä, vaikka todellisuudessa kyse on kaukolämmön korvaamisesta. Kaukolämpö on monin paikoin hiilineutraalia jo nyt, lähitulevaisuudessa laajemminkin.

Irtautuminen kaukolämmöstä ei ole ilmastoteko, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. – Kaukolämpöverkon ylläpito on välttämätöntä ilmastoneutraalin energiajärjestelmän kehittämiseksi, jotta voidaan hyödyntää hajautetusti tuotettua energiaa ja hukkalämpöjä. Verorahojen haaskaaminen nykyisiin tukiin on vastuutonta, Leskelä jatkaa. Tuki on tarkoitettu asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, mutta nykyisillä kriteereillä rahat valuvat myös sellaisiin toimiin, joilla ei ole päästöjä vähentävää vaikutusta. Nyt on mahdollista, että monilla tuen piirissä olevilla hankkeilla päästöjä ei vähennetä juuri lainkaan, vaikka tukea voi investointiin saada jopa 50 %, Tiitinen toteaa. – Käsityksemme mukaan valtion rahojen käyttö olisi syytä kohdistaa sellaisiin kohteisiin, missä rahoille saadaan paras vastine ja saadaan isoja päästövähennyksiä, Tiitinen jatkaa.

Lähde: Energiateollisuus ry 

Author: Tuula Pohjola