Vielä ehdit seurata kyiden luikertelua – näin saat WWF:n kyykameran katselusta kaiken irti

Maaliskuun lopulla avatussa WWF:n Luontoliven kyykamerassa on käynyt vilske. Kamerassa ovat luikerrelleet niin kyyt kuin satunnaiset rantakäärmeetkin. Näillä käärmeasiantuntija Toni Beckmanin vinkeillä saat katselunautinnosta kaiken irti.

Mikä on otollisin aika kyykameran seuraamiseen?
“Valoisa aika, kun aurinko lämmittää. Nyt kun kamerassa on mukana lämpömittari, sen avulla voi opetella tarkkailemaan säätä kyiden kantilta. Yleisesti ottaen mitä korkeammaksi lämpötila nousee, sitä todennäköisempää käärmeiden esiintyminen kamerassa on. Kuitenkin jos ilman lämpötila nousee liian korkeaksi, lähemmäs 30 astetta, mahdollisuus käärmeiden näkymiselle vähenee. Ne joko piilottelevat liiallisen kuumuuden takia tai ovat liian aktiivisia jäädäkseen talvehtimispaikalle. Kyyt hakevat kullekin kelille sopivimmat paikat kevään edistymisen odottelulle. Ne voivat havaita muun muassa tuulen suunnat, pienetkin lämpökeskittymät, suojat ja varjostukset. Kyyt ovatkin erittäin aktiivisia ja hienovaraisia lämpötilojensa ja elintoimintojensa säätäjiä ja ylläpitäjiä.”

Kamera sijaitsee lähellä käärmeiden talvehtimispaikkaa. Kuinka kauan käärmeitä voi nähdä alueella?
“Käärmeiden pysymiseen talvehtimispaikan lähellä vaikuttavat paikallinen sää, eläimen ikä, hormonaalisen kierron vaiheet sekä hieman persoonallisuuskin. Pienet poikaset ja lisääntymisestään välivuotta pitävät naaraat livahtavat yleensä lähes heti kesäisille saalistusmaastoilleen. Myös jotkut sukukypsät koiraat voivat siirtyä paremmille lämmittelypaikoille tai naarasvoittoisille talvehtimispaikoille nopeastikin ‘herättyään’ horroksesta.”

Minkä ikäisiä kyitä kuvauspaikalla nähdään ja montako niitä alueella talvehtii?
“Aikuisten kyiden yksilömäärä on kasvanut kuvauspaikalla viime vuodesta. Veikkaan tämän puolen aarin paikan vetävän noin 50 yksilöä. Lisäksi jotkin lähitienoolla talvehtivat rantakäärmeet suosivat paikkaa liikkuessaan.

Pääsääntöisesti eteläisessä Suomessa kyyt alkavat lisääntymään 3–5-vuotiaana, jonka ikäisiä kuvissa näkyvät yksilöt suurin piirtein ovat. Käärmeen koko ei korreloi suoraan ikään, koska eläimet kasvavat luontaisesti hieman eri tahtia. Lisäksi kasvuun vaikuttavat koko elinhistorian säät ja vuotuiset ravintotilanteet. Siksi on vaikeaa arvioida kyiden tarkkaa ikää.”

Mihin käärmeet lähtevät talvehtimispaikalta?
“Kyy tutustuu elinympäristöönsä maltilla. Käytännössä ensimmäisen ja toisen vuoden poikaset viettävät aikansa lähempänä talvehtimispaikkaa kuin aikuiset. Elinympäristöön tutustuminen on elinikäinen prosessi. Jos kyy siirretään kauas omasta elinympäristöstään, se voi olla käärmeelle jopa ylitsepääsemättömän vaikea tilanne.

Liikkumistarve riippuu maastosta ja elinympäristön tarjoamista puitteista. Mitä epäsuotuisampi ja pirstaloituneempi ympäristö on, sitä pidempi reissu kyylle tulee. Pisimmillään koiraiden keväiset naaraidenhakumatkat ulottuvat yleensä korkeintaan puolentoista kilometrin päähän. Yleensä puhutaan muutamista sadoista metreistä sukupuolesta riippumatta.”

Lähde: WWF Suomi 

Author: Saara Teirikko