Tutkimus: Nuorten monialainen ohjaus on paikoin pirstaleista ja osallisuutta heikentävää

Osallisuuden edistämiseen tarkoitetut työtavat johtivat paikoin jopa päinvastaiseen tulokseen, eli nuoren osattomuuteen tai passiiviseen osallistumiseen ohjaustilanteessa, kertoo tuore tutkimus.

Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Edu -tutkimusyksikössä on valmistunut tutkimus, jossa tarkasteltiin nuorten asiakasosallisuutta monialaisessa ohjaus- ja neuvontapalvelussa. Aiheesta on julkaistu artikkeli uusimmassa Nuorisotutkimus-lehdessä.

Palveluiden integraatiota on tyypillisesti ehdotettu ratkaisuksi nuorten osallisuuden edistämiseen. Siten monialaisilla ohjaus- ja neuvontapalveluiden tehtävä on ollut tukea nuoria alle 30-vuotiaita elämänhallinnan taidoissa ja edistää nuoren kiinnittymistä työelämään tai koulutukseen.

Keskeisenä johtopäätöksenä voi todeta, että palvelurakenteen muuttaminen monialaiseksi ei ole taannut nuoren osallisuutta. ”Nuorten palveluissa tulisi kehittää osallisuuden tukemista monialaisen ohjauskeskustelun tasolla”, tutkijat toteavat.

Tutkimuksessa tarkasteltiin nuoren ja monialaisen palvelun työntekijän välistä ohjauskeskustelua, tavoitteena ymmärtää nuoren osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Ohjauskeskustelulla on keskeinen rooli siinä, miten ohjauspalvelut ylipäätään toimivat ja miten nuoren asiakasosallisuutta tuetaan. Havaintojen mukaan monialainen ohjaus ei kaikilta osin tue nuoren osallistumista oman palvelunsa suunnitteluun eikä ohjaajan osaaminen aina mahdollista nuoren osallisuutta häntä koskevaan päätöksentekoon. Vaikka ohjaajat pyrkivät käyttämään monipuolisesti osallisuutta tukevia ohjauksen työtapoja – kysymistä, neuvomista ja tiedottamista – niiden käyttö johti myös nuoren osattomuuteen ja joskus jopa ”pakko-osallisuuteen”, jossa nuorelle ei anneta mahdollisuutta säädellä osallistumistaan.

Asiakasosallisuutta heikentävä tekijä saattaa olla ohjaajan paine toteuttaa ohjauksen yhteiskunnallisia intressejä eli edistää suoraviivaisesti nuoren työllistymistä. Lisäksi monialaisen palvelun haasteena on eri ammatti- ja koulutustaustaisten ohjaajien vaihteleva ohjausorientaatio ja -osaaminen. ”Näyttäisi olevan tarpeellista lisätä ohjaajien tietoisuutta siitä, mitä työtapoja voi tietoisesti ja johdonmukaisesti käyttää osallisuuden edistämiseksi ohjauskeskustelun aikana”, tutkijat tiivistävät tutkimuksen johtopäätökset.

Lähde: Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK 

Author: Saara Kämppi