Autokanta uusiksi, pelkät biopolttoaineet eivät siivitä hiilineutraaliuteen – näin WWF edistäisi fossiilitonta liikennettä

Jotta liikenteen päästöjä saadaan vähennettyä riittävästi, liikennejärjestelmään tarvitaan suuria muutoksia. Julkiseen ja kevyeen liikenteeseen satsaaminen on muutoksessa avainasemassa, sillä niiden avulla voimme vähentää liikenteen energiankulutusta. Kun energiantarve pienenee, fossiiliset polttoaineetkin on helpompaa korvata.

Liikenne aiheuttaa tällä hetkellä noin viidenneksen Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Ilmastokriisi on pysäytettävä, ja paineet fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen ovat suuret. Tällä hetkellä Suomi kaavailee puolittavansa tieliikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. WWF:n mielestä tavoitetta voidaan edelleen nostaa. ”Esimerkiksi Suomen ilmastopaneeli on esittänyt, että kotimaan liikenteen päästöt voisivat samassa ajassa vähentyä yli 60 prosenttia. Erityisen tärkeää on, että valtio ohjaa aktiivisesti kohti vähäpäästöisiä ratkaisuja”, sanoo WWF:n ilmastovastaava Bernt Nordman. Nordmanin mukaan valtion tulisi tukea esimerkiksi sähköautojen latausinfraa. Ministeriön luonnoksessa esitetäänkin tukea 11 000 latauspisteelle vuodessa. Tavoite on kova, mutta mahdollista saavuttaa.

Toistaiseksi valtion kannustimet sähköautoiluun eivät ole toimineet parhaalla mahdollisella tavalla. Vuoden 2018 alussa käyttöön otettua sähköautojen hankintatukea ei ole hyödynnetty täysimääräisesti. Yksityishenkilöt saavat 2000 euroa tukea hankkiessaan alle 50 000 euroa maksavan täyssähköauton. Tukijärjestelmää tulisi jatkaa myös ensi vuonna ja markkinoida sitä nykyistä enemmän. ”Näiden keinojen lisäksi autokantaa voidaan uudistaa julkisten kuljetuspalveluiden avulla. Uusilla hankinnoilla voidaan lisätä vähäpäästöisten ajoneuvojen määrää Suomen teillä, kuten sähköllä kulkevia linja-autoja”, Nordman toteaa.

Päästöjen vähentämisessä ja fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa avainasemassa on liikenteen energiankulutuksen vähentäminen. Energiantarvetta voidaan vähentää esimerkiksi kehittämällä julkista ja kevyttä liikennettä.
Biokomponenttien sekoittamisella bensiiniin ja dieseliin on vain väliaikainen ratkaisu muutoksessa. ”Biopolttoaineet auttavat meitä lyhyellä aikavälillä, sillä niillä saadaan nykyiset autot kulkemaan vähäpäästöisemmin. Biopolttoaineiden kestävyyteen liittyy kuitenkin monia raaka-aineiden tuotantoon ja jalostukseen kytkeytyviä ongelmia”, Nordman sanoo.

Sen sijaan WWF suhtautuu myönteisesti biokaasun sisällyttämiseen biopolttoaineiden jakeluvelvoitteeseen. Biokaasua kannattaisi käyttää erityisesti raskaassa liikenteessä, kuten linja-autoissa ja työkoneissa. Lannasta tuotettua biokaasua voisi käyttää liikenteessä vuonna 2030 noin 2,5 terawattituntia, mikä vastaa noin neljää prosenttia liikenteen kokonaisenergiankulutuksesta. ”Kaasukäyttöisiä henkilöautoja tuskin tullaan näkemään kovin paljon Suomen teillä, koska autovalmistajat keskittyvät niin vahvasti sähköautojen kehittämiseen”, Nordman pohtii.

Liikennekeskustelu on käynyt viime päivinä vilkkaana, kun liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi viime viikolla luonnoksen fossiilisen liikenteen tiekartaksi. Tiekartta määrittelee suuntaa sille, miten kotimaan liikenteen päästöjä vähennetään.

WWF kommentoi tiekartan luonnosta lukuisten muiden toimijoiden joukossa. Kokonaisuudessaan fossiilittoman liikenteen tiekartan luonnos sisältää monia hyviä toimenpide-ehdotuksia, mutta kokonaisuus jää vaikeaselkoiseksi. WWF nostaa esiin lausunnossaan, ettei tiekartta sisällä kaikkia liikenteen päästöihin olennaisesti vaikuttavia politiikkakeinoja. Esimerkiksi polttoaineiden verotusta valmistelee erillinen työryhmä.

Lähde: WWF Suomi 

Author: Saara Teirikko