Hiilijalanjäljenlaskenta auttaa organisaatiota määrittelemään tiekartan kohti hiilineutraaliutta

Hiilijalanjälki ja sen laskenta on nyt yrityksissä ja erilaisissa organisaatioissa kehitystoimintojen fokuksessa. Hyvä niin, koska tiekarttaa – eli suunnitelmaa – kohti hiilineutraaliutta ei voi tehdä todenmukaisesti, jos lähtötilannetta päästöjen osalta ei tiedä.

Allekirjoittanut väitteli tohtoriksi 22 vuotta sitten ympäristölaskennasta – jota siis nyt kutsutaan hiilijalanjäljenlaskennaksi – silloisen Teknillisen korkeakoulun tuotantotalouden osastolta. Paljon on virrannut vettä Vantaanjoessa sen jälkeen. Laskentaperiaate ei ole kylläkään muuttunut.

Hiilijalanjälki – määrittely ja laskenta – ei ole etenkään valmistavassa teollisuudessa ja joillakin palvelualoilla lainkaan ‘kevyt case’. Muuttujia laskennassa on paljon tai erittäin paljon, tiedon kerääminen toimitus- ja jakeluketjuilta on yllättävän työlästä ja kaikesta ilmastonmuutoskeskustelusta huolimatta nämä edellä mainitut ketjut eivät pidä asiaa kovinkaan tärkeänä.

Ensimmäisen hiilijalanjäljenlaskennan tein Pälkäneellä kuljetusliike Jaakko Pohjola Oy:lle vuonna 1997. Silloin edistyksellisen yrityksen omistajat ja henkilökunta ymmärsivät, että prosessi kehittää liiketoimintaa ja nostaa esiin ne tekijät, joilla kuljetuspäästöjä voidaan vähentää. Lisäksi projektissa löydettiin tekijöitä, joiden kehittämisellä saatiin myös taloudellisia säästöjä aikaan.

Hiilijalanjäljenlaskenta kehittää yrityksen prosesseja, koska kaikki toiminnot pitää dokumentoida ja selvittää: mitä mahdollisia päästöjä toiminta – hankinta, tuotanto, jakelu, hallinto, jne. – tuottaa. Hiilijalanjäljenlaskenta perustuen  input-out -malliin ei ole yritykselle ‘kevyt case’, mutta  oikein toteutettuna hyvinkin paljon lisäarvoa tuottava projekti.

Ja hiilijalanjäljenlaskennassa ei ole mitään mystiikkaa, mutta ei siinä ole oikopolkujakaan!

 

TkT Tuula Pohjola

[email protected]

+358 50 511 3703

Author: Tuula Pohjola