Roska kulkeutuu pohjoisille merillä kaukaakin – seuraa itse meriroskan reittejä!

Merten roskaantuminen on ympäristöongelma, joka on viime aikoina saanut yhä suurempaa huomiota. Koko maailman mittakaavassa tärkeimpiä maalta tulevan meriroskan syitä ovat mm. huonosti toimiva jätehuolto, tahallinen roskaaminen ja laiton roskien dumppaus. Osa mereen päätyneestä roskasta vajoaa pohjaan, osa jää kellumaan väliveteen tai meren pinnalle. Valtaosa kelluvasta roskasta on muovia, ja se on peräisin maalta tai merellä tapahtuvasta toiminnasta, kuten meriliikenteestä ja kalastuksesta.

Roskan reittejä ja kulkeutumista merellä ei vielä tunneta hyvin. Lisää tietoa on luvassa tänä vuonna, sillä kesäkuussa Suomen ympäristökeskuksen Pohjoiset meriroskat -hanke lähettää meren armoille kaksi meriroskapoijua. SYKEn yhteistyökumppaneita hankkeessa ovat Arktisen neuvoston mertensuojelutyöryhmän (PAME) sihteeristö Islannissa ja Norjan Polaari-instituutti.

Arktinen poiju pääsee matkaan Huippuvuorten länsipuolelta, kun Norjan Polaari-instituutin tutkimusalus liikkuu alueella 23.–27. kesäkuuta. Meriroskapoijut ovat osa kansainvälistä Plastic in a Bottle -hanketta. Siinä selvitetään vapaasti ajelehtivien poijujen avulla, miten tuulet ja merivirrat kuljettavat kelluvaa meriroskaa pohjoisilla merillä.

Pienten kelluvien GPS-paikannuspoijujen matkaa voi seurata lähes reaaliajassa verkossa (Linkki Plastic in a Bottle -poijujen seurantaan). Jos löydät Itämeren poijun rantaan ajautuneena, ota yhteys SYKEn merikeskukseen palauttamista ja uudelleen käyttöä varten. Jos tapaat poijun merellä, anna sen jatkaa matkaansa nostamatta sitä vedestä.

Pohjoiset meriroskat -hanketta rahoitetaan Suomen ulkoministeriön Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön määrärahalla.

Lähde: SYKE 

Author: Saara Kämppi