{"id":79438,"date":"2022-05-20T18:31:51","date_gmt":"2022-05-20T15:31:51","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=79438"},"modified":"2022-05-24T12:36:46","modified_gmt":"2022-05-24T09:36:46","slug":"79438","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/kumppaniuutisetsuomeksi\/79438\/","title":{"rendered":"2021 Patojenpurun enn\u00e4tysvuosi : satoja vaellusesteit\u00e4 poistettiin Euroopassa"},"content":{"rendered":"

Turhien patojen purkamisesta on tullut osa EU:n strategiaa ja innostava lumipalloilmi\u00f6. WWF Suomi on ollut mukana Suomen suurimmissa virtavesien vapauttamishankkeissa. Yksi niist\u00e4, Hiitolanjoen Kangaskoski, palkittiin vuoden 2021 Euroopan parhaana padonpurkuna.<\/p>\n

Vuosi 2021 oli Euroopassa enn\u00e4tysvuosi turhien vaellusesteiden purkamisessa. Patojen purkuja seuraavan ymp\u00e4rist\u00f6verkosto Dam Removal Europen laskelmiin p\u00e4\u00e4tyi viime vuodelta yhteens\u00e4 239 vaellusesteen purkua 17:ss\u00e4 Euroopan maassa. WWF Suomen tiedossa olevien asiantuntija-arvioiden mukaan tilanne virtavesien vapauttamisessa on kuitenkin jopa tuplasti Dam Removal Europen ilmoittamaa parempi.<\/p>\n

\u201dNiin Suomessa, Iso-Britanniassa, kuin esimerkiksi Ranskassakin virtavesien vapauttamistoimintaa on ollut paljon, ja sit\u00e4 on ollut toteuttamassa monia toimijoita. Kaikista puruista ei ole ker\u00e4tty tietoja Dam Removal Europen vaatimalla tarkkuudella, jolloin n\u00e4m\u00e4 purut eiv\u00e4t ole p\u00e4\u00e4tyneet verkoston lukuihin mukaan. Puruista on kuitenkin olemassa asiantuntija-arviot. Todenn\u00e4k\u00f6isesti koko Euroopan erikokoisten poistettujen vaellusesteiden yhteenlaskettu luku vuonna 2021 on l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 500\u201d, kertoo Sampsa Vilhunen, WWF Suomen ohjelmajohtaja.<\/p>\n

Suomessa purettiin Vilhusen mukaan vuoden 2021 aikana kaikkiaan noin 110 vaellusestett\u00e4. Niist\u00e4 merkitt\u00e4vin osa oli mets\u00e4autoteiden yhteyteen rakennettujen siltarumpujen, korjaamista kalojen kulun n\u00e4k\u00f6kulmasta esteett\u00f6miksi. Suurimman osan n\u00e4ist\u00e4 on toteuttanut Mets\u00e4hallitus. Komeilla luvuillaan Suomi onkin Euroopan johtavia maita vesiesteiden purkamisessa. My\u00f6s WWF oli viime vuonna aktiivinen: WWF oli poistamassa vaellusesteit\u00e4 kumppaniensa kanssa esim. Puumalassa, Tuusulassa, Espoossa, Miehikk\u00e4l\u00e4ss\u00e4, Inkoossa, Kirkkonummella sek\u00e4 Hiitolanjoen Kangaskoskella.<\/p>\n

Viime vuoden suurimpiin saavutuksiin Suomessa kuului Hiitolanjoen Kangaskosken vesivoimalapadon purku lokakuussa 2021 yhteisty\u00f6ss\u00e4 mm. valtion, Etel\u00e4-Karjalan Virkistysalues\u00e4\u00e4ti\u00f6n, Rautj\u00e4rven kunnan ja WWF:n kesken. Toukokuussa 2022 Dam Removal Europe valitsi Kangaskosken purun vuoden 2021 parhaaksi padonpuruksi.<\/p>\n

Hiitolanjoki on Suomen suurin joen ennallistamishanke. Joessa el\u00e4\u00e4 Suomen viimeinen alkuper\u00e4inen ja luonnonvarainen j\u00e4rvilohikanta, Laatokan lohi, jota vastaavaa ei l\u00f6ydy muualta Suomesta. P\u00e4\u00e4sy joen yl\u00e4juoksulle ja nyt vapautettaville koskille on virtaavassa vedess\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4lle Laatokan lohelle elint\u00e4rke\u00e4\u00e4. Siksi Hiitolanjoen Suomen puolella olevat voimalaitospadot on p\u00e4\u00e4tetty purkaa. Niist\u00e4 ensimm\u00e4inen, Kangaskoski, purettiin viime vuonna. Lahnasenkoski ja Ritakoski ovat vuorossa seuraavaksi. On arvioitu, ett\u00e4 vaellusesteiden poistuessa Hiitolanjoesta kehittyy Suomen merkitt\u00e4vin j\u00e4rvilohijoki.<\/p>\n

Suomi kuuluu niihin harvoihin maihin, joissa puretaan my\u00f6s vesivoimaloiden yhteydess\u00e4 olevia patoja. Monien pienten vesivoimaloiden tuottama energiam\u00e4\u00e4r\u00e4 j\u00e4\u00e4 helposti h\u00e4vi\u00e4v\u00e4n pieneksi, jolloin niiden purkaminen ja jokien vapauttaminen virtavesilajien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on katsottu paremmaksi vaihtoehdoksi. Selkeiden ymp\u00e4rist\u00f6hy\u00f6tyjen lis\u00e4ksi vapautetut joet ja kosket tuovat alueille etuja matkailijoita ja paikallisia houkuttelevina virkist\u00e4ytymis- ja kalastuspaikkona.<\/p>\n

Tutkimusten mukaan Euroopan joissa ja puroissa on arvioitu olevan yhteens\u00e4 noin 1,2 miljoonaa patoa tai muuta vaellusestett\u00e4. 15 prosenttia niist\u00e4, eli noin 180 000, on arvioitu ilman k\u00e4ytt\u00f6tarkoitusta oleviksi ja n\u00e4in tarpeettomiksi. Jokia on padottu esimerkiksi vesivoiman tuotantoa varten, tulvasuojelutarkoituksiin, maa- ja mets\u00e4talouden tarpeisiin. Jokien pirstaloitumisella on ollut katastrofaaliset vaikutuksia jokiekosysteemeille. Living Planet Reportin mukaan esimerkiksi maailman vaelluskalakannat ovat pienentyneet 93 prosenttia.<\/p>\n

My\u00f6s Suomessa virtavesien patoamisen ja perkaamisen seurauksena virtavesilajistomme on laajasti uhanalaistunut. Esimerkiksi vaelluskalamme ovat t\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 uhanalaisia. Jopa 90 prosenttia Suomen lohikannoista on menetetty ja 60 meritaimenjoesta on j\u00e4ljell\u00e4 en\u00e4\u00e4 11. Yksi Euroopan Unionin biodiversiteettistrategian p\u00e4\u00e4elementeist\u00e4 onkin palauttaa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 25 000 kilometri\u00e4 jokia vapaana virtaaviksi vuoteen 2030 menneess\u00e4. T\u00e4h\u00e4n turhien patojen poistaminen on erinomainen ty\u00f6kalu.<\/p>\n

\u201dAihe on nyt kuuma ja patojen purku etenee lumipalloilmi\u00f6n\u00e4 pitkin Eurooppaa kovaa vauhtia. Se on aivan mahtavaa\u201d, iloitsee Sampsa Vilhunen Lissabonissa j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4st\u00e4 Connected Rivers -seminaarista.<\/p>\n

L\u00e4hde: WWF Suomi<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turhien patojen purkamisesta on tullut osa EU:n strategiaa ja innostava lumipalloilmi\u00f6. WWF Suomi on ollut mukana Suomen suurimmissa virtavesien vapauttamishankkeissa. Yksi niist\u00e4, Hiitolanjoen Kangaskoski, palkittiin…<\/p>","protected":false},"author":4,"featured_media":5508,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":null,"_FSMCFIC_featured_image_hide":null,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[2],"tags":[712,19314,58],"class_list":["post-79438","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kumppaniuutisetsuomeksi","tag-eurooppa","tag-patojenpurku","tag-wwf-suomi","wpcat-2-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/WWF_logo_kv..png?fit=120%2C120&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/79438","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=79438"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/79438\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":79441,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/79438\/revisions\/79441"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5508"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=79438"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=79438"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=79438"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}