{"id":78036,"date":"2022-05-05T16:41:07","date_gmt":"2022-05-05T13:41:07","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=78036"},"modified":"2022-05-07T23:08:07","modified_gmt":"2022-05-07T20:08:07","slug":"ilmanlaatu-on-parantunut-helsingin-satamissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/yleinen\/ilmanlaatu-on-parantunut-helsingin-satamissa\/","title":{"rendered":"Ilmanlaatu on parantunut Helsingin satamissa"},"content":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\"><p>Satama-alueiden ilmanlaatuun vaikuttavat p\u00e4\u00e4asiassa autoliikenne ja laivaliikenteen p\u00e4\u00e4st\u00f6t. HSY:n mittausten mukaan ilmansaasteiden pitoisuudet ovat vuosien my\u00f6t\u00e4 selke\u00e4sti laskeneet.\u00a0Helsingin seudun ymp\u00e4rist\u00f6palvelut HSY on seurannut satama-alueilla Katajanokan, L\u00e4nsisataman, Etel\u00e4rannan ja Vuosaaren ilmanlaatua useiden vuosien ajan. Mittausaseman paikka vaihtelee eri vuosina. Vuonna 2021 mittausasema sijaitsi Katajanokalla. Ilmasta mitattiin muun muassa hengitett\u00e4vi\u00e4 hiukkasia eli katup\u00f6ly\u00e4, pienhiukkasia, rikkidioksidia ja typenoksideja eli pakokaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.\u00a0 &#8211; Sek\u00e4 laivaliikenteen ett\u00e4 satama-alueiden autoliikenteen p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat selke\u00e4sti v\u00e4hentyneet, ja se n\u00e4kyy my\u00f6s ilmanlaadussa. Esimerkiksi rikkidioksidin pitoisuuksissa on n\u00e4kynyt selke\u00e4 lasku laivaliikenteen p\u00e4\u00e4st\u00f6normien tiukentumisen seurauksena, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Saija Korhonen.<\/p>\n<p>Vuonna 2021 rikkidioksidin vuosipitoisuus oli Katajanokalla 0,8 mikrogrammaa kuutiossa (\u00b5g\/m3). Vastaava pitoisuus vuonna 2013, ennen viimeisint\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6normien tiukentamista, oli 3,2 mikrogrammaa kuutiossa. Laivaliikenteen ohella my\u00f6s energiantuotannon rikkidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat v\u00e4hentyneet.<\/p>\n<p>My\u00f6s typpidioksidin vuosipitoisuudet ovat laskeneet Helsingin satamissa pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Pitoisuuksien lasku johtuu ainakin osittain autokannan uudistumisesta ja pakokaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen puhdistumisesta. My\u00f6s koronapandemiasta aiheutunut laivamatkustajien ja autoliikenteen v\u00e4hentyminen on n\u00e4kynyt vuosien 2020 ja 2021 mittaustuloksissa.\u00a0 &#8211; Helsingin Satama on viime vuosina ottanut k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n maas\u00e4hk\u00f6n useammassa satamassa ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa laajennetaan tulevina vuosina. Maas\u00e4hk\u00f6 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 laivan satamassaolon aikana aiheutuneita p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti, Helsingin Sataman kest\u00e4v\u00e4n kehityksen p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Andreas Slotte kertoo.<\/p>\n<p>Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6 WHO julkaisi viime vuonna uudet tiukemmat ohjearvot eri ilmansaasteille. Ne ylittyv\u00e4t p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla monissa erilaisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, my\u00f6s satamissa typpidioksidin ja pienhiukkasten osalta.\u00a0\u00a0Satamien ilmansaasteiden pitoisuudet vaihtelevat laivojen tulo- ja l\u00e4ht\u00f6aikojen mukaan. Esimerkiksi Katajanokalla on selv\u00e4sti havaittavissa typpidioksidin pitoisuuksien nousu aamulla ja illalla.\u00a0&#8211; Ilmansaasteiden pitoisuuksista n\u00e4kee selke\u00e4sti, milloin laivat saapuvat ja l\u00e4htev\u00e4t satamista. Pitoisuudet vaihtelevat laivoille tulevan ja poistuvan liikenteen rytmin mukaan. Sama pitoisuusvaihtelu on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 sek\u00e4 arkena ett\u00e4 viikonloppuisin, Korhonen kertoo.<\/p>\n<p>Hengitysilmassa olevat typenoksidit (NOx) ovat per\u00e4isin liikenteen, erityisesti dieselautojen ja raskaan liikenteen, p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Typenoksideista eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi. Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lis\u00e4\u00e4 hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla. Ulkoilmassa oleva rikkidioksidi (SO2) on p\u00e4\u00e4osin per\u00e4isin energiantuotannosta ja laivojen p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Rikkidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat laskeneet huomattavasti viime vuosikymmenten aikana, joten pitoisuudet ulkoilmassa ovat nykyisin matalia.\u00a0Hengitett\u00e4v\u00e4t hiukkaset (PM10) ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katup\u00f6ly\u00e4, joka voi aiheuttaa haittaa terveydelle. Katup\u00f6lyn pitoisuuksien kohoaminen heikent\u00e4\u00e4 erityisesti hengityssairaiden hyvinvointia.<\/p>\n<p>Pienhiukkasia (PM2,5) syntyy p\u00e4\u00e4asiassa liikenteen ja puunpolton p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Lis\u00e4ksi niit\u00e4 kulkeutuu p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidet\u00e4\u00e4n erityisen haitallisina terveydelle, sill\u00e4 ne p\u00e4\u00e4sev\u00e4t tunkeutumaan keuhkojen \u00e4\u00e4reisosiin saakka.\u00a0Herkimpi\u00e4 ilmansaasteiden terveyshaitoille ovat pienet lapset ja ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t sek\u00e4 hengitys- ja syd\u00e4nsairaat.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a href=\"https:\/\/www.hsy.fi\/ymparistotieto\/tiedotteet\/ilmanlaatu-on-parantunut-helsingin-satamissa\/\">HSY<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Satama-alueiden ilmanlaatuun vaikuttavat p\u00e4\u00e4asiassa autoliikenne ja laivaliikenteen p\u00e4\u00e4st\u00f6t. HSY:n mittausten mukaan ilmansaasteiden pitoisuudet ovat vuosien my\u00f6t\u00e4 selke\u00e4sti laskeneet.\u00a0Helsingin seudun ymp\u00e4rist\u00f6palvelut HSY on seurannut satama-alueilla Katajanokan,&#8230;<\/p>","protected":false},"author":4,"featured_media":8167,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":null,"_FSMCFIC_featured_image_hide":null,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[11658,2,1],"tags":[46,722,160,429],"class_list":["post-78036","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tiedeuutiset","category-kumppaniuutisetsuomeksi","category-yleinen","tag-helsinki","tag-hsy","tag-ilmanlaatu","tag-satama","wpcat-11658-id","wpcat-2-id","wpcat-1-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/HSY.png?fit=100%2C100&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/78036","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=78036"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/78036\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":78077,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/78036\/revisions\/78077"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8167"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=78036"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=78036"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=78036"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}