{"id":78026,"date":"2022-05-04T13:58:04","date_gmt":"2022-05-04T10:58:04","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=78026"},"modified":"2022-05-06T12:57:24","modified_gmt":"2022-05-06T09:57:24","slug":"tiesitko-taman-muoviroskasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/kumppaniuutisetsuomeksi\/tiesitko-taman-muoviroskasta\/","title":{"rendered":"Tiesitko t\u00e4m\u00e4n muoviroskasta ?"},"content":{"rendered":"

Suomen yleisin muoviroska, totuus biohajoavista muovipusseista ja kolme muuta faktaa, jotka sinun tulee tiet\u00e4\u00e4 muoviroskasta.<\/p>\n

Miss\u00e4 ihminen, siell\u00e4 muovi. Muovista on tullut niin keskeinen osa arkeamme, ett\u00e4 on vaikeaa hahmottaa, miss\u00e4 kaikkialla ja miten paljon muovia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. My\u00f6s muoviroskan vaikutukset ovat laaja-alaisia ja huonosti tunnettuja. T\u00e4ss\u00e4 muutamia keskeisi\u00e4 faktoja muoviroskasta, jotka saavat katsomaan muovinkulutusta uusin silmin.<\/p>\n

1. Maailmassa tuotetaan noin 400 miljoonaa tonnia uutta muovia vuosittain.<\/strong> L\u00e4hes puolet siit\u00e4 menee kertak\u00e4ytt\u00f6isiin tuotteisiin.
\n\u201dYleisimpi\u00e4 kertak\u00e4ytt\u00f6muovituotteita ovat erilaiset pakkaukset, muovipullot ja muovipussit\u201d, kertoo WWF Suomen meriasiantuntija Iiris Kokkonen.<\/p>\n

WWF ajaa kertak\u00e4ytt\u00f6muovin v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 minimiin ja per\u00e4\u00e4nkuuluttaa maailman muovin tuotantoon suljettua materiaalien kiertoa, jossa mik\u00e4\u00e4n k\u00e4ytetty raaka-aine ei mene haaskuuseen, vaan kaikki kierr\u00e4tet\u00e4\u00e4n ja uudelleen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. T\u00e4t\u00e4 auttaa YK:n j\u00e4senvaltioiden maaliskuinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s aloittaa neuvottelut kansainv\u00e4lisest\u00e4 oikeudellisesti sitovasta muoviroskasopimuksesta. Sen tavoitteena on luoda kansainv\u00e4liset s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja velvoitteet muovin koko elinkaarelle tuotannosta kulutukseen ja j\u00e4tehuoltoon. Sopimuksen on m\u00e4\u00e4r\u00e4 valmistua vuoden 2024 loppuun menneess\u00e4.<\/p>\n

2. Mikromuovia on kaikkialla ja sen suurin l\u00e4hde on liikenne.<\/strong>
\nMikromuovit ovat alle viiden millimetrin suuruisia muovipartikkeleita. Isoin osa maailmaan p\u00e4\u00e4tyv\u00e4st\u00e4 mikromuovista on per\u00e4isin autojen renkaista ja syntyy, kun renkaat hankautuvat tien pintaan ajon aikana. Muita yleisi\u00e4 mikromuovil\u00e4hteit\u00e4 ovat esimerkiksi keinokuitutekstiilit, kuten fleecet, joista mikromuovia vapautuu pyykinpesun yhteydess\u00e4 veteen.<\/p>\n

Mikromuovia on l\u00f6ydetty niin kalojen, simpukoiden kuin \u00e4yri\u00e4istenkin sis\u00e4lt\u00e4 ja merenpohjan eli\u00f6ist\u00e4. My\u00f6s ihmisen elimist\u00f6\u00f6n p\u00e4\u00e4tyy mikromuovia erityisesti juomaveden mukana. Tutkimustieto mikromuovin vaikutuksista on toistaiseksi rajallista, mutta t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 tehdyt l\u00f6yd\u00f6kset ovat huolestuttavia ja antavat syyt\u00e4 varovaisuuteen muovin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. L\u00f6yd\u00f6sten mukaan mikromuovi voi esimerkiksi tunkeutua ihmisell\u00e4 istukan l\u00e4pi siki\u00f6n puolelle.<\/p>\n

3. Suomessa heitet\u00e4\u00e4n luontoon jopa 5 miljoonaa tupakantumppia joka p\u00e4iv\u00e4<\/strong>.
\nTerveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tupakkatilaston mukaan Suomessa poltettiin vuonna 2020 yli kolme miljardia savuketta. Kansainv\u00e4lisiss\u00e4 tutkimuksissa on arvioitu, ett\u00e4 jopa kaksi kolmasosaa tupakoinnista syntyvist\u00e4 tumpeista heitet\u00e4\u00e4n roskiksen sijaan luontoon. Suomeen sovellettuna t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n riesaksi p\u00e4\u00e4tyy hurjat kaksi miljardia tupakantumppia vuosittain ja viisi miljoonaa p\u00e4ivitt\u00e4in. Tupakantumppi onkin Suomen yleisin roska. Tupakan filtterit koostuvat selluloosa-asetaatista, eli muovista. Ne eiv\u00e4t maadu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koskaan, vaan hajoavat ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 pienemmiksi mikromuovipartikkeleiksi. Tupakantumpeissa on my\u00f6s paljon ymp\u00e4rist\u00f6lle myrkyllisi\u00e4 aineita, kuten nikotiinia, tervaa, kadmiumia, arsenikkia ja lyijy\u00e4.<\/p>\n

4. It\u00e4mereen p\u00e4\u00e4tyv\u00e4st\u00e4 roskasta jopa 90 prosenttia on muovia ja noin puolet siit\u00e4 on per\u00e4isin rannoilla vapaa-aikaa viett\u00e4vilt\u00e4 ihmisilt\u00e4.<\/strong>
\nTilanne on tuttu tai kuviteltavissa meist\u00e4 jokaiselle: kaunis s\u00e4\u00e4 houkuttelee piknikille rannalle ja l\u00e4hikaupasta napataan mukaan spontaanit ev\u00e4\u00e4t. Kes\u00e4tuuli kuljettaa k\u00e4\u00e4reit\u00e4 pitkin rantaa. Piknikin p\u00e4\u00e4tteeksi olisi kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s jaksaa vied\u00e4 ev\u00e4ist\u00e4 syntyneet roskat roskiin. WWF:n Iiris Kokkosen mukaan suurin osa It\u00e4meren rantojen roskasta on per\u00e4isin virkistysk\u00e4yt\u00f6st\u00e4: rantael\u00e4m\u00e4st\u00e4 nauttivien ihmisten kertak\u00e4ytt\u00f6astioita ja -aterimia, pulloja ja ruokapakkauksia sek\u00e4 niit\u00e4 tupakantumppeja. It\u00e4meren muoviroskaantuminen on ongelma monesta syyst\u00e4. Suuret muovipalat aiheuttavat muun muassa tukehtumis- ja takertumisriskin linnuille ja merinis\u00e4kk\u00e4ille. Lis\u00e4ksi muovia l\u00f6ytyy hiekkarannoilta ja merilintujen pesist\u00e4, ja mikromuovia on todettu esiintyv\u00e4n sek\u00e4 kaloissa ett\u00e4 esimerkiksi sinisimpukoissa.<\/p>\n

\u201dMuoviroska on It\u00e4meren hyvinvoinnille merkitt\u00e4v\u00e4 haitta, jota on helppo v\u00e4hent\u00e4\u00e4 muuttamalla k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. On toki t\u00e4rke\u00e4\u00e4 siivota, mutta viel\u00e4kin t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on olla roskaamatta ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 muovin k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4\u201d, muistuttaa Kokkonen.<\/p>\n

5. Biohajoava muovipussi saattaa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 fossiilisia raaka-aineita eik\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 maadu luonnossa.<\/strong>
\nMuoviongelman ratkaisijaksi on kehitetty monenlaisia tuotteita, joista osa vaikuttaa vihre\u00e4mm\u00e4lt\u00e4 vaihtoehdolta muoville, muttei sit\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole. Ongelma on jo siin\u00e4, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisiksi tarkoitettuja muoveja on eri laatuja, eik\u00e4 niiden ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisyys ole aukotonta.<\/p>\n

Esimerkiksi biopohjainen muovi ja biohajoava muovi ovat eri asioita. Biopohjaisilla muoveilla tarkoitetaan uusiutuvista, biologista alkuper\u00e4\u00e4 olevista materiaaleista kuten selluloosasta, ligniinist\u00e4 ja t\u00e4rkkelyksest\u00e4 jalostettuja muoveja. Biohajoavat muovit puolestaan voivat olla fossiilisistakin raaka-aineista valmistettuja, mutta hajoavat biologisen prosessin kautta hiilidioksidiksi ja vedeksi. Biopohjaisuus ei ole biohajoavuuden edellytys eik\u00e4 p\u00e4invastoin, vaan sek\u00e4 biopohjaisista ett\u00e4 fossiilisista raaka-aineista voidaan valmistaa sek\u00e4 biohajoavia ett\u00e4 biohajoamattomia muoveja. Eri tuotteiden kentt\u00e4 on sekava.<\/p>\n

Biohajoava muovi ei ole varsinaisesti parempi ratkaisu, sill\u00e4 useat biohajoavina myydyt materiaalit on tehty hajoamaan juuri tietynlaisissa olosuhteissa, joita ei aina ole ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tarjolla. N\u00e4in ne voivat luontoon p\u00e4\u00e4tyess\u00e4\u00e4n vain pahentaa muoviongelmaa. Lis\u00e4ksi niiden valmistuksen hiilijalanj\u00e4lki on suuri. Biohajoavat muovit eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sovellu muovin kierr\u00e4tykseen, sill\u00e4 ne heikent\u00e4v\u00e4t kierr\u00e4tysmuovin laatua. Monet niist\u00e4 voivat olla ongelmallisia my\u00f6s j\u00e4tehuoltoj\u00e4rjestelmien teollisissa prosesseissa.<\/p>\n

Biohajoavasta muovista valmistetut pakkaukset (esimerkiksi einespakkaukset) voidaan lajitella joko muovi- tai sekaj\u00e4tteeseen. Muut pakkaukset kuuluvat sekaj\u00e4tteeseen. Biohajoavia muovipusseja voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla bioj\u00e4tepusseina, mutta muutoin biohajoava muovi ei kuulu bioj\u00e4tteeseen! P\u00e4\u00e4osa bioj\u00e4tepusseista poistetaan jo bioj\u00e4tteen k\u00e4sittelyn alkumetreill\u00e4.<\/p>\n

Bioj\u00e4tteeseen Kokkonen suositteleekin mieluummin paperista tai pahvista pussia.\u00a0\u201dItse pakkaan hedelm\u00e4t ja vihannekset kaupassa paperipussiin ja k\u00e4yt\u00e4n niit\u00e4 bioj\u00e4tepusseina kotona. My\u00f6s sanomalehdest\u00e4 on helppo taitella takuuvarmasti biohajoava bioj\u00e4tepussi\u201d, Kokkonen vinkkaa.<\/p>\n

L\u00e4hde: WWF Suomi<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen yleisin muoviroska, totuus biohajoavista muovipusseista ja kolme muuta faktaa, jotka sinun tulee tiet\u00e4\u00e4 muoviroskasta. Miss\u00e4 ihminen, siell\u00e4 muovi. Muovista on tullut niin keskeinen osa…<\/p>","protected":false},"author":4,"featured_media":5508,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":null,"_FSMCFIC_featured_image_hide":null,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[2],"tags":[1660,161,2429],"class_list":["post-78026","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kumppaniuutisetsuomeksi","tag-havittaminen","tag-kierratys","tag-muoviroska","wpcat-2-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/WWF_logo_kv..png?fit=120%2C120&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/78026","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=78026"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/78026\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":78027,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/78026\/revisions\/78027"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5508"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=78026"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=78026"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=78026"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}