{"id":70995,"date":"2022-02-08T12:02:26","date_gmt":"2022-02-08T10:02:26","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=70995"},"modified":"2022-02-09T17:40:36","modified_gmt":"2022-02-09T15:40:36","slug":"merten-muoviroska-uhkaa-nelinkertaistua-vuoteen-2050-mennessa-kriittiset-mikromuovipitoisuudet-ylittymassa-yha-useammilla-merialueilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/kumppaniuutisetsuomeksi\/merten-muoviroska-uhkaa-nelinkertaistua-vuoteen-2050-mennessa-kriittiset-mikromuovipitoisuudet-ylittymassa-yha-useammilla-merialueilla\/","title":{"rendered":"Merten muoviroska uhkaa nelinkertaistua vuoteen 2050 menness\u00e4, kriittiset mikromuovipitoisuudet ylittym\u00e4ss\u00e4 yh\u00e4 useammilla merialueilla"},"content":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\"><p>WWF:n t\u00e4n\u00e4\u00e4n julkaiseman raportin mukaan mikromuovipitoisuuksien kriittinen kynnysarvo on jo ylittynyt V\u00e4limeress\u00e4, It\u00e4-Kiinan meress\u00e4, Keltaisessa meress\u00e4 sek\u00e4 arktisessa merij\u00e4\u00e4ss\u00e4. Muoviroskan negatiiviset vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t jo useimmissa merten lajiryhmiss\u00e4 sek\u00e4 useissa maailman merkitt\u00e4vimmist\u00e4 meriekosysteemeist\u00e4. WWF kehottaa valtioita solmimaan kansainv\u00e4lisen muoviroskasopimuksen YK:n ymp\u00e4rist\u00f6kokouksessa helmikuun lopussa.<\/p>\n<p>Merten lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 muoviroska johtaa merkitt\u00e4viin ymp\u00e4rist\u00f6haittoihin, ellei toimiin muovin tuotannon ja k\u00e4yt\u00f6n v\u00e4hent\u00e4miseksi ryhdyt\u00e4 nyt. T\u00e4m\u00e4 selvi\u00e4\u00e4 yli 2 590 tutkimukseen perustuvasta raportista Impacts of plastic pollution in the ocean on marine species, biodiversity and ecosystems. WWF:n tilaama ja Alfred Wegener Instituutin Helmholtzin polaari- ja merentutkimuskeskuksen laatima raportti tarjoaa t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 kattavimman analyysin muoviroskan vaikutuksista valtamerien lajeihin ja ekosysteemeihin.<\/p>\n<p>Raportissa varoitetaan, ett\u00e4 vuosisadan loppuun menness\u00e4 meren mikromuovin m\u00e4\u00e4r\u00e4 voi nousta 50-kertaiseksi. Arvio perustuu ennusteisiin, joiden mukaan muovituotannon odotetaan yli kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 menness\u00e4, mink\u00e4 seurauksena muovij\u00e4tteen m\u00e4\u00e4r\u00e4 meriss\u00e4 nelinkertaistuu vuoteen 2050 menness\u00e4. Mikromuovipitoisuuden ekologisesti vaarallisen kynnysarvon arvioidaan ylittyv\u00e4n jo nyt esimerkiksi V\u00e4limerell\u00e4, It\u00e4-Kiinan meress\u00e4, Keltaisessa meress\u00e4 ja arktisessa merij\u00e4\u00e4ss\u00e4. Pahimmassa tapauksessa t\u00e4m\u00e4n kynnysarvon ylitt\u00e4minen voi johtaa haitallisiin vaikutuksiin lajeille ja ekosysteemeille, ja jopa populaatioiden v\u00e4henemiseen.<\/p>\n<p>\u201dMy\u00f6s It\u00e4merell\u00e4 muoviroskaantuminen on ongelma. Suuret muovipalat aiheuttavat takertumisriskin linnuille ja merinis\u00e4kk\u00e4ille. Muovia l\u00f6ytyy hiekkarannoilta ja merilintujen pesist\u00e4, ja mikromuovia on todettu esiintyv\u00e4n sek\u00e4 kaloissa ett\u00e4 esimerkiksi sinisimpukoissa\u201d, sanoo Vanessa Ryan, WWF:n meriasiantuntija.<\/p>\n<p>Muoviroskan negatiiviset vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t jo useimmissa lajiryhmiss\u00e4, ja uhkaavat useita maailman merkitt\u00e4vimpi\u00e4 meriekosysteemej\u00e4, kuten koralliriuttoja ja mangrovemetsi\u00e4. Merialueilla, joihin kohdistuu my\u00f6s muita uhkia, kuten liikakalastusta, ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4, rehev\u00f6itymist\u00e4 tai merenkulkua, muoviroskan negatiiviset vaikutukset voimistuvat. N\u00e4iden alueiden uhanalaisille lajeille, kuten V\u00e4limeren munkkihylkeille tai kaskeloteille, muoviroska on lis\u00e4stressitekij\u00e4, joka uhkaa populaatioita.<\/p>\n<p>Merten muoviroskaa voidaan ehk\u00e4ist\u00e4 kansainv\u00e4lisell\u00e4 muoviroskasopimuksella. Se on mahdollista saada aikaan 28.2.-2.3.2022 YK:n ymp\u00e4rist\u00f6kokouksessa Nairobissa, Keniassa. Yli 2 miljoonaa ihmist\u00e4 ymp\u00e4ri maailmaa on allekirjoittanut WWF:n vetoomuksen sopimuksen puolesta. Yli 100 globaalia yrityst\u00e4, yli 700 kansalaisj\u00e4rjest\u00f6\u00e4 ja 156 maata ovat my\u00f6s tukeneet sopimusta.<\/p>\n<p>\u201dVaikka erilaisia muovinker\u00e4yslaitteita on maailmalla k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, t\u00e4rkein keino v\u00e4hent\u00e4\u00e4 muoviroskaa on est\u00e4\u00e4 muovin p\u00e4\u00e4seminen vesist\u00f6ihin. T\u00e4m\u00e4 saavutetaan ainoastaan v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 muovin tuotantoa ja k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, sek\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 j\u00e4tehuoltoa ja muovin kierr\u00e4tyst\u00e4\u201d, muistuttaa WWF:n Vanessa Ryan.<\/p>\n<p>\u201dMuoviroska on globaali ongelma, joka edellytt\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4list\u00e4 ratkaisua. Muovi ei tunne valtioiden rajoja; sama tuote voidaan tuottaa, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4 ja h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 eri puolilla maapalloa. Siksi kansainv\u00e4linen sitova sopimus, jossa muoviroskalle m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n yhten\u00e4iset standardit ja s\u00e4\u00e4d\u00f6kset, on saatava pikaisesti aikaiseksi\u201d, toteaa WWF:n meriasiantuntija Iiris Kokkonen.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a href=\"https:\/\/wwf.fi\/uutiset\/2022\/02\/merten-muoviroska-uhkaa-nelinkertaistua-vuoteen-2050-mennessa-kriittiset-mikromuovipitoisuudet-ylittymassa-yha-useammilla-merialueilla\/\">WWF Suomi<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>WWF:n t\u00e4n\u00e4\u00e4n julkaiseman raportin mukaan mikromuovipitoisuuksien kriittinen kynnysarvo on jo ylittynyt V\u00e4limeress\u00e4, It\u00e4-Kiinan meress\u00e4, Keltaisessa meress\u00e4 sek\u00e4 arktisessa merij\u00e4\u00e4ss\u00e4. Muoviroskan negatiiviset vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t jo useimmissa&#8230;<\/p>","protected":false},"author":4,"featured_media":5508,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":null,"_FSMCFIC_featured_image_hide":null,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[2],"tags":[2131,2366,1053,2429,58],"class_list":["post-70995","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kumppaniuutisetsuomeksi","tag-meri","tag-mikromuovi","tag-muovi","tag-muoviroska","tag-wwf-suomi","wpcat-2-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/WWF_logo_kv..png?fit=120%2C120&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/70995","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=70995"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/70995\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":70997,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/70995\/revisions\/70997"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5508"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=70995"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=70995"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=70995"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}