{"id":53620,"date":"2021-07-14T07:10:19","date_gmt":"2021-07-14T04:10:19","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=53620"},"modified":"2021-07-19T15:14:28","modified_gmt":"2021-07-19T12:14:28","slug":"vesinayte-voi-kertoa-aarimmaisen-uhanalaisen-kiljuhanhen-pesinnasta-pohjoisessa-lapissa-150-ymparisto-dna-naytetta-keratty","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/ymparistouutiset-fi\/vesinayte-voi-kertoa-aarimmaisen-uhanalaisen-kiljuhanhen-pesinnasta-pohjoisessa-lapissa-150-ymparisto-dna-naytetta-keratty\/","title":{"rendered":"Vesin\u00e4yte voi kertoa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen uhanalaisen Kiljuhanhen pesinn\u00e4st\u00e4 pohjoisessa Lapissa &#8211; 150 ymp\u00e4rist\u00f6-DNA-n\u00e4ytett\u00e4 ker\u00e4tty"},"content":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\"><p>\u00c4\u00e4rimm\u00e4isen uhanalaisen kiljuhanhen pohjoismainen kanta on hitaassa kasvussa, mutta viimeisin varmistettu pesint\u00e4 Suomessa on vuodelta 1995. Kansainv\u00e4lisen Kiljuhanhi LIFE -hankkeen (2020-2025) tavoitteena Suomessa on paikallistaa mahdollisia pesint\u00f6j\u00e4 Lapissa. Suomesta hankkeessa on mukana Mets\u00e4hallituksen Luontopalvelut, WWF Suomi ja Oulun Yliopisto.<\/p>\n<p>Viisivuotisessa Pohjoismaisen kiljuhanhikannan vahvistamiseen keskittyv\u00e4ss\u00e4 Kiljuhanki LIFE -hankkeessa on mukana useita maita kiljuhanhen pesim\u00e4alueilta ja muuttomatkalta aina talvehtimisalueille asti. Hankkeessa Suomi, Viro, Liettua, Unkari ja Kreikka ennallistavat kiljuhanhen elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, kartoittavat pesint\u00f6j\u00e4, arvioivat ilmastonmuutoksen vaikutuksia sek\u00e4 kasvattavat kiljuhanhen tunnettuutta.<\/p>\n<p>Suomessa ensimm\u00e4isen vuoden maastoty\u00f6t on saatu Mets\u00e4hallituksen Luontopalvelujen osalta p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. Toissa viikolla ker\u00e4ttiin 150 vesin\u00e4ytett\u00e4 yhteens\u00e4 50 eri lammesta ja j\u00e4rvest\u00e4 pohjoisessa Lapissa. \u201dVoi sanoa, ett\u00e4 n\u00e4ytteet ovat otettu todenn\u00e4k\u00f6isimmist\u00e4 pesimispaikoista sill\u00e4 n\u00e4ytteenottopaikat ovat valittu WWF:n vet\u00e4m\u00e4n Suomen kiljuhanhity\u00f6ryhm\u00e4n j\u00e4senien ja Mets\u00e4hallituksen Luontopalveluiden pitk\u00e4aikaisten kiljuhanhiaktiivien yhteisty\u00f6n\u00e4\u201d kertoo hankekoordinaattori Stefan Siivonen Mets\u00e4hallitukselta.<\/p>\n<p>Vesin\u00e4ytteiden avulla pyrit\u00e4\u00e4n paikallistamaan pesivi\u00e4 kiljuhanhia ymp\u00e4rist\u00f6-DNA menetelm\u00e4\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en. Kun hanhet liikkuvat vedess\u00e4, j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t ne veteen DNA:ta, joka on havaittavissa vesin\u00e4ytteest\u00e4 my\u00f6s useita p\u00e4ivi\u00e4 my\u00f6hemmin. Hankekumppanina toimiva Oulun Yliopisto analysoi vesin\u00e4ytteet. Tuloksia pesinn\u00f6ist\u00e4 voidaan odottaa vuoden loppuun menness\u00e4.<\/p>\n<p>Viimeinen varmistettu kiljuhanhen pesint\u00e4 suomessa on vuodelta 1995. Pohjoismainen kiljuhanhikanta k\u00e4vi 2000-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 aallonpohjassa ollen arviolta 60-80 yksil\u00f6\u00e4. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen kanta on hitaasti kasvanut ja t\u00e4m\u00e4n hetken kanta-arvio on 90-120 yksil\u00f6\u00e4. Kaikki nyky\u00e4\u00e4n tunnetut Pohjoismaisen kannan pesim\u00e4paikat sijaitsevat Pohjois-Norjassa.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a href=\"https:\/\/bit.ly\/3xHnYoy\">Mets\u00e4hallitus<\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u00c4\u00e4rimm\u00e4isen uhanalaisen kiljuhanhen pohjoismainen kanta on hitaassa kasvussa, mutta viimeisin varmistettu pesint\u00e4 Suomessa on vuodelta 1995. Kansainv\u00e4lisen Kiljuhanhi LIFE -hankkeen (2020-2025) tavoitteena Suomessa on paikallistaa&#8230;<\/p>","protected":false},"author":4,"featured_media":15819,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":null,"_FSMCFIC_featured_image_hide":null,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[30,12555],"tags":[7453,1050,14027],"class_list":["post-53620","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ymparistouutiset-fi","category-ymparistouutiset-viikkokatsaus","tag-kiljuhanhi","tag-lappi","tag-vesinayte","wpcat-30-id","wpcat-12555-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/vesinayte.jpg?fit=100%2C100&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53620","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=53620"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53620\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":53738,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53620\/revisions\/53738"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/15819"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=53620"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=53620"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=53620"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}