{"id":51366,"date":"2021-06-16T10:25:48","date_gmt":"2021-06-16T07:25:48","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=51366"},"modified":"2021-06-17T13:29:53","modified_gmt":"2021-06-17T10:29:53","slug":"digibarometri-2021-suomi-sailyttaa-kakkossijan-digitaalisuuden-hyodyntamisessa-verkkokaupan-kehityksessa-suomi-ei-kuitenkaan-ylla-karjen-vauhtiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/vaufi\/digibarometri-2021-suomi-sailyttaa-kakkossijan-digitaalisuuden-hyodyntamisessa-verkkokaupan-kehityksessa-suomi-ei-kuitenkaan-ylla-karjen-vauhtiin\/","title":{"rendered":"Digibarometri 2021: Suomi s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 kakkossijan digitaalisuuden hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4 \u2013 verkkokaupan kehityksess\u00e4 Suomi ei kuitenkaan yll\u00e4 k\u00e4rjen vauhtiin"},"content":{"rendered":"

Vuoden 2021 Digibarometriss\u00e4 Suomi onnistui s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n viime vuoden hopeasijansa maiden v\u00e4lisess\u00e4 vertailussa. Vertailun k\u00e4rkipaikkaa hallitsee viime vuoden tapaan Tanska ja kolmanneksi kapuaa Ruotsi aiemmalta kuudennelta sijalta. Sen sijaan Yhdysvallat tippuu kolmannelta sijalta viidenneksi, kun my\u00f6s Norja kiilaa sen ohi nelj\u00e4nneksi t\u00e4ydent\u00e4en Pohjoismaista menestyst\u00e4. Kuudennella sijalla on Alankomaat.<\/p>\n

Digibarometri vertailee ja mittaa digitaalisuuden hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 22 maan kesken kolmella eri tasolla (edellytykset, k\u00e4ytt\u00f6 ja vaikutukset) sek\u00e4 kolmella p\u00e4\u00e4sektorilla (yritykset, kansalaiset ja julkinen). Vuoden 2021 Digibarometriss\u00e4 Suomi menestyy parhaiten julkisen sektorin vertailussa nousten sijalle 1. Yritysten v\u00e4lisess\u00e4 vertailussa sijoitus on kohentunut muutaman pyk\u00e4l\u00e4n, mutta kansalaisten tasolla heikentynyt yhden sijan. Molemmissa Suomen sijoitus on nelj\u00e4s. Suomi nousee ykk\u00f6spaikalle edellytyksi\u00e4 tarkasteltaessa.<\/p>\n

Toistaiseksi suomalaiset yritykset j\u00e4\u00e4v\u00e4t ICT-p\u00e4\u00e4oman vaikutuksissa bruttokansantuotteen kasvuun vertailumaiden heikoimmin menestyneiden joukkoon. T\u00e4ss\u00e4 vertailussa Suomi on p\u00e4rj\u00e4nnyt pitk\u00e4\u00e4n heikosti, mik\u00e4 on huolestuttavaa, huomauttaa Etlan johtava tutkija Timo Sepp\u00e4l\u00e4.<\/p>\n

Verkkokauppamyynnin keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen osuus yritysten liikevaihdosta on kasvanut hyvin maltillisesti Suomessa viime vuosikymmenell\u00e4. Verkkokauppamyynnin osuus kotimaisissa yrityksiss\u00e4 oli vuonna 2011 kuutisen prosenttia liikevaihdosta, kun vastaava osuus vuonna 2019 oli seitsem\u00e4n prosenttia.<\/p>\n

Kehitystahti on ollut verkkaista my\u00f6s verkkokauppaa harjoittavien yritysten osuudessa. Niin Suomessa kuin EU-27 maissakin keskim\u00e4\u00e4rin 18 prosenttia yrityskannasta harjoitti verkkokauppamyynti\u00e4 vuonna 2020. Kuitenkin 10 vuotta sitten Suomessa verkkokauppamyynti\u00e4 harjoitti 16 prosenttia yrityksist\u00e4, mutta EU-27-maissa tuolloin vain 11 prosenttia – Suomen etumatka on siis kiritty umpeen. Ruotsissa ja Tanskassa verkkokauppaa harjoittavien yritysten osuus oli suurempi jo vuonna 2011 kuin Suomessa vuonna 2020.<\/p>\n

K\u00e4rkimaiden karatessa entist\u00e4 kauemmaksi on Suomen rinnalle \u2013 ja jopa edelle \u2013 joillakin mittareilla tarkasteltuna noussut uusia haastajia it\u00e4isen Euroopan ja Balkanin alueen kehittyvist\u00e4 verkkokauppatalouksista. Esimerkiksi Romaniassa ja Bosnia-Hertsegovinassa verkkokauppamyynti\u00e4 harjoittavien yritysten osuus oli viime vuonna jo sama kuin Suomessa. Vertailussa Suomen ohi kiriv\u00e4t esimerkiksi Liettua, Serbia ja Kroatia.<\/p>\n

Suomen verkkokauppamyynti on hyvin voimakkaasti yritysmyyntiin keskittyv\u00e4\u00e4. Viime vuonna kaksi kolmasosaa Suomen verkkokaupan liikevaihdosta muodostui yritysasiakkaille ja julkiselle sektorille kohdistetusta myynnist\u00e4. Kuluttajille suunnatun myynnin osuus oli yksi Euroopan pienimpi\u00e4.<\/p>\n

Toistaiseksi kotimaiset verkkokaupat ovat pit\u00e4neet suhteellisen hyvin pintansa kotimaan markkinoilla. Alati suurempi osuus suomalaisista verkkokaupan kuluttaja-asiakkaista kuitenkin asioi yksinomaan ulkomaisissa verkkokaupoissa. Vuonna 2010 suomalaisista verkosta ostavista kuluttajista 89 prosenttia oli tehnyt ostoja kotimaisista verkkokaupoista viimeisen vuoden aikana. Vuonna 2019 vastaava osuus oli en\u00e4\u00e4 78 prosenttia. Kun vain joka viidestoista ruotsalainen teki ostoja yksinomaan ulkomaisista verkkokaupoista, suomalaisista n\u00e4in teki l\u00e4hes joka nelj\u00e4s.<\/p>\n

Suomalaiset verkkokaupat ovat kehittyneet viime vuosina, mutta ulkomaisille asiakkaille myyminen on siit\u00e4 huolimatta l\u00e4hes harvinaisinta Euroopassa. Vuonna 2019 keskim\u00e4\u00e4rin 43 prosenttia eurooppalaisista verkkokaupoista myi ulkomaille, mutta suomalaisista vain kolmasosa. Niin ik\u00e4\u00e4n verkkokauppa-alustojen hy\u00f6dynt\u00e4minen on Suomessa l\u00e4hestulkoon Euroopan v\u00e4h\u00e4isint\u00e4. Kun Saksassa joka toinen ja Ruotsissa joka kolmas verkkokauppa myi viime vuonna alustojen v\u00e4lityksell\u00e4, Suomessa n\u00e4in menetteli verkkokaupoista vain joka viides.<\/p>\n

L\u00e4hde: Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n tutkimuslaitos ETLA\u00a0<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuoden 2021 Digibarometriss\u00e4 Suomi onnistui s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n viime vuoden hopeasijansa maiden v\u00e4lisess\u00e4 vertailussa. Vertailun k\u00e4rkipaikkaa hallitsee viime vuoden tapaan Tanska ja kolmanneksi kapuaa Ruotsi aiemmalta kuudennelta…<\/p>","protected":false},"author":4,"featured_media":7615,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":null,"_FSMCFIC_featured_image_hide":null,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[37,12554,33,35,29],"tags":[13649,5303,294,1191],"class_list":["post-51366","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-recap-fi","category-vau-viikkokatsaus","category-vaufi","category-vaufien","category-viikonkohokohdat","tag-digibarometri","tag-digitaalisuus","tag-verkkokauppa","tag-yritykset","wpcat-37-id","wpcat-12554-id","wpcat-33-id","wpcat-35-id","wpcat-29-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/online-4275963_1280.jpg?fit=100%2C100&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/51366","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=51366"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/51366\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":51497,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/51366\/revisions\/51497"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7615"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=51366"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=51366"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=51366"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}