{"id":5063,"date":"2020-03-30T07:30:33","date_gmt":"2020-03-30T04:30:33","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=5063"},"modified":"2020-03-30T07:51:02","modified_gmt":"2020-03-30T04:51:02","slug":"vaitostutkimus-valaisee-pohjoisen-metsan-kemiallista-luonnetta-saman-lajin-puut-vapauttavat-ilmaan-erilaisia-kemiallisia-yhdisteita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/ymparistouutiset-fi\/vaitostutkimus-valaisee-pohjoisen-metsan-kemiallista-luonnetta-saman-lajin-puut-vapauttavat-ilmaan-erilaisia-kemiallisia-yhdisteita\/","title":{"rendered":"V\u00e4it\u00f6stutkimus valaisee pohjoisen mets\u00e4n kemiallista luonnetta Saman lajin puut vapauttavat ilmaan erilaisia kemiallisia yhdisteit\u00e4."},"content":{"rendered":"

Saman lajin puut vapauttavat ilmaan erilaisia kemiallisia yhdisteit\u00e4.<\/p>\n

Mets\u00e4maa vapauttaa ilmaan amiineja, jotka voivat vaikuttaa pilvien muodostumiseen ja sit\u00e4 kautta ilmaston muutokseen. Tulokset selvi\u00e4v\u00e4t Marja Hemmil\u00e4n v\u00e4it\u00f6skirjasta. Tutkimuksessa selvisi, ett\u00e4 samanlajiset havupuuyksil\u00f6t vapauttavat ilmaan erilaisia yhdisteit\u00e4. T\u00e4m\u00e4n todettiin johtuvan puiden kemotyypist\u00e4, joka on niiden perinn\u00f6llinen ominaisuus. Puiden vapauttamia yhdisteit\u00e4 tutkittiin 40 m\u00e4nnyst\u00e4 ja 6 kuusta Hyyti\u00e4l\u00e4n mets\u00e4asemalla Juupajoella. \u201dOsa puista emittoi enemm\u00e4n kareenia, osa pineeni\u00e4. Tiedosta on hy\u00f6ty\u00e4 ilmastomalleissa\u201d, Marja Hemmil\u00e4 kertoo.<\/p>\n

V\u00e4it\u00f6stutkimuksessa mets\u00e4ss\u00e4 esiintyvi\u00e4 yhdisteit\u00e4 mitattiin jatkuvatoimisella ilman kaasu- ja hiukkasmuotoisia vesiliukoisia yhdisteit\u00e4 mittaavalla laitteella (MARGA). Tutkimuksessa laitetta k\u00e4ytettiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa pohjoisessa mets\u00e4ss\u00e4. Laitteella mitattiin mets\u00e4ilmassa ammoniakin ja typpihapon sek\u00e4 typpihapokkeen pitoisuuksia.\u00a0V\u00e4it\u00f6sty\u00f6ss\u00e4 kehitettiin kokonaan uusi mittausmenetelm\u00e4 mets\u00e4st\u00e4 vapautuville orgaanisille em\u00e4ksille, amiineille. Amiinit voivat vaikuttaa pienhiukkasten muodostukseen ja siten edelleen pilvien syntyyn ja ilmaston muutokseen. Uusi mittausmenetelm\u00e4 tehtiin yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kaasu- ja hiukkasmuotoisia vesiliukoisia yhdisteit\u00e4 mittaava laite (MARGA) massaspektrometriin (MARGA-MS).<\/p>\n

Laitteiston avulla saatiin selville, ett\u00e4 mets\u00e4maa on amiinien l\u00e4hde. Mittausten avulla saatiin k\u00e4sityst\u00e4 my\u00f6s siit\u00e4, mist\u00e4 amiinit tarkemmin ottaen mets\u00e4st\u00e4 vapautuvat. Laitteistolla mitattiin my\u00f6s sulavan lumen ja maan sek\u00e4 mets\u00e4maasta vapautuvia yhdisteit\u00e4 kammiomenetelm\u00e4n avulla.\u00a0V\u00e4it\u00f6skirja tarkastetaan 27.3.2020 Helsingiss\u00e4. FM Marja Hemmil\u00e4n v\u00e4it\u00f6skirja ”Chemical Characterisation of Boreal Forest Air with Chromatographic Techniques” (Pohjoisen mets\u00e4ilman kemiallinen karakterisointi kromatografisilla tekniikoilla) tarkastetaan 27.3.2020 kello 12 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisess\u00e4 tiedekunnassa aiheesta. Tilaisuutta voi seurata ainoastaan et\u00e4n\u00e4 osoitteessa https:\/\/helsinki.zoom.us\/j\/912129158. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 on Senior Scientist, Dr.rer.nat. Steffen Noe, Estonian University of Life Sciences, ja kustoksena on professori Tuukka Pet\u00e4j\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4hde: Ilmatieteen laitos<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Saman lajin puut vapauttavat ilmaan erilaisia kemiallisia yhdisteit\u00e4. Mets\u00e4maa vapauttaa ilmaan amiineja, jotka voivat vaikuttaa pilvien muodostumiseen ja sit\u00e4 kautta ilmaston muutokseen. Tulokset selvi\u00e4v\u00e4t Marja…<\/p>","protected":false},"author":4,"featured_media":5065,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":"","_FSMCFIC_featured_image_hide":"","_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[30],"tags":[138,137],"class_list":["post-5063","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ymparistouutiset-fi","tag-kemiallinen-luonne","tag-metsa","wpcat-30-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/metsaa_%40yle-1.jpg?fit=150%2C150&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5063","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5063"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5063\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5066,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5063\/revisions\/5066"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5065"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5063"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5063"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5063"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}