{"id":36997,"date":"2021-01-18T13:07:12","date_gmt":"2021-01-18T11:07:12","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=36997"},"modified":"2021-01-18T13:07:12","modified_gmt":"2021-01-18T11:07:12","slug":"blogi-kohti-hiilineutraalia-rakennuskantaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/kumppaniuutisetsuomeksi\/blogi-kohti-hiilineutraalia-rakennuskantaa\/","title":{"rendered":"Blogi: Kohti hiilineutraalia rakennuskantaa"},"content":{"rendered":"

Maailma on havahtunut karuun tosiseikkaan, ett\u00e4 hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen lis\u00e4\u00e4ntyminen ilmakeh\u00e4ss\u00e4 nostaa maapallon l\u00e4mp\u00f6tilaa. T\u00e4ll\u00e4 on katastrofaaliset vaikutukset luontoon ja ihmisten elinoloihin ymp\u00e4ri maailmaa. Hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t aiheutuvat suurelta osin fossiilisten polttoaineiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, mutta my\u00f6s monilla muilla seikoilla on siihen merkitt\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia.<\/p>\n

Energiantuotantotapojen kehitt\u00e4minen ja energiankulutuksen v\u00e4hent\u00e4minen ovat merkitt\u00e4vimm\u00e4ss\u00e4 roolissa ilmastonmuutoksen hillitsemisess\u00e4. Toinen, v\u00e4hemm\u00e4n huomiota saanut tapa ilmastoon vaikuttamiseen on hiilen ker\u00e4\u00e4minen pois ilmasta hiilinielujen avulla. T\u00e4ss\u00e4 rakentamisella voisi olla merkitt\u00e4v\u00e4 rooli. Kaiken kaikkiaan rakentaminen ja kiinteist\u00f6jen k\u00e4ytt\u00f6 aiheuttavat hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 globaalisti noin 39 % ja Suomessa 30 %, joten kiinteist\u00f6alalla on iso merkitys ilmastoty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Ilmastonmuutos ja sit\u00e4 vastaan taisteleminen on megatrendi. Maailman laajuinen ilmastonmuutoksen vastustaminen ja siihen varautuminen mahdollistavat my\u00f6s uuden teknologian ja osaamisen kehitt\u00e4misen ja kaupallistamisen niille, jotka kulkevat etujoukoissa. Lahti on edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4 j\u00e4tehuollossa ja kiertotalouden kehitt\u00e4misess\u00e4. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 Lahti on my\u00f6s Euroopan ymp\u00e4rist\u00f6p\u00e4\u00e4kaupunki 2021. Jatkumona t\u00e4lle ty\u00f6lle my\u00f6s rakennuskannan v\u00e4h\u00e4hiilisyyteen on alettu kiinnitt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4 huomiota.<\/p>\n

Vanhan rakennuksen korjaaminen on ilmastoteko<\/strong>
\nOlemassa oleviin kivisiin ja betonisiin rakennuksiin on rakennusvaiheessa k\u00e4ytetty valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 energiaa, joka teollisena aikana on tuotettu pitk\u00e4lti fossiilisilla polttoaineilla. N\u00e4iden rakennusten purkaminen purkaa samalla niihin s\u00e4il\u00f6tyn energian ja vaatii uudelleen rakennettaessa uutta energiaa ja uusia materiaaleja. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 rakennusten purkaminen on ilmaston\u00e4k\u00f6kulmasta harvoin perusteltua. Asiaan liittyy tietysti monia muitakin n\u00e4k\u00f6kulmia kuten rakennuksen saavutettavuus, tilatehokkuus ja k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksenmukaisuus, jotka voivat muuttaa k\u00e4yt\u00f6naikaisen energian k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 niin paljon, ett\u00e4 tilanne muuttuu p\u00e4invastaiseksi.<\/p>\n

Olemassa olevat, huonosti l\u00e4mm\u00f6neristetyt rakennukset aiheuttavat suurta energianhukkaa, joten niiden energiatehokkuuden parantaminen on yleisesti ottaen nopeimmin vaikuttava kiinteist\u00f6alan ilmastoteko. Yleens\u00e4 oikein tehdyss\u00e4 peruskorjauksessa parannetaan samalla rakennuksen sis\u00e4ilmaston laatua ja tilojen k\u00e4yt\u00f6n tehokkuutta.<\/p>\n

Korjausten sopivuus rakennuskulttuuriin<\/strong>
\nPeruskorjausten yhteydess\u00e4 rakennuksiin joudutaan tavalla tai toisella kajoamaan. Jos rakenteissa on mikrobivaurioita tai kosteusteknisesti toimimattomia osia, on rakennusta yleens\u00e4 purettava, jotta voidaan varmistua rakennuksen terveellisyydest\u00e4 ja kosteusteknisest\u00e4 toimivuudesta korjausten j\u00e4lkeen. T\u00e4llaisessa tilanteessa saattavat rakennussuojelu ja korjausrakentaminen ajautua t\u00f6rm\u00e4yskurssille.<\/p>\n

Korjausten yhteydess\u00e4 rakennuksiin joudutaan sijoittamaan erilaisia uusia laitteita kuten IV-koneita, l\u00e4mp\u00f6pumppuja, aurinkopaneeleita ym. laitteita, joita kaikkia emme t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 viel\u00e4 tunnekaan. Perusteellisissa korjauksissa, esimerkiksi vaurioituneita rakennusosia uusittaessa tai v\u00e4liseini\u00e4 siirrett\u00e4ess\u00e4, voidaan rakennukseen samalla sitoa hiilt\u00e4 esimerkiksi massiivisen puurakenteen muodossa. My\u00f6s biopohjaisten l\u00e4mm\u00f6neristysmateriaalien ja pintakerrosten k\u00e4ytt\u00f6 lis\u00e4\u00e4 hiilinielua.<\/p>\n

Rakennusten korjaaminen ja erilaisten laitteiden sijoittaminen niihin vaatii sek\u00e4 arkkitehtonista ett\u00e4 teknist\u00e4 taitavuutta ja kaikkien osapuolten joustavuutta ja hyv\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. Tavoitteena pit\u00e4\u00e4 olla esteettinen, mutta aikaa kest\u00e4v\u00e4 rakentaminen.<\/p>\n

Vain taloudellisesti kannattava hanke toteutuu<\/strong>
\nVaikka yhteiskunnan tasolla olemme her\u00e4nneet ilmastonsuojeluun ja kiertotalouteen, niin yritystasolla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko tapahtuu edelleen kannattavuusperiaatteella. N\u00e4in on my\u00f6s rakennus- ja kiinteist\u00f6alalla, jossa kannattavuus on pitk\u00e4\u00e4n ollut muihin teollisuusaloihin verrattuna heikkoa. Siksi rakennus- ja kiinteist\u00f6ala ei varsinaisesti loista uusien innovaatioiden ja edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4ratkaisujen toteuttajana, vaan p\u00e4invastoin jarruttaa muutosta yleens\u00e4 parhaansa mukaan.<\/p>\n

Rakennusalan tuotekehitystavoitteet esitet\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n ohjauksen kautta. Virkamiehet valmistelevat rakentamisen minimivaatimuksia, joista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 muodostuu toteutettujen rakennusten ominaisuuksien maksimi.<\/p>\n

Kiinteist\u00f6kehityksess\u00e4 liikkuvat suuret p\u00e4\u00e4omat johtavat siihen, ett\u00e4 riskej\u00e4 ei oteta. Jokainen kiinteist\u00f6kehityshanke on saatava taloudellisesti onnistumaan, sill\u00e4 yksikin ep\u00e4onnistuminen voi johtaa yrityksen konkurssiin. T\u00e4m\u00e4 seikka hankaloittaa my\u00f6s rakennushistoriallisesti arvokkaiden rakennusten korjaamista seuduilla, joilla odotettavissa oleva vuokratuotto on heikohkoa. Helsingin keskustan arvokiinteist\u00f6n kunnollinen korjaaminen kannattaa l\u00e4hes aina, mutta Lahdessa joudutaan kovasti miettim\u00e4\u00e4n, miten korjatusta rakennuksesta saadaan tulevina vuosina sijoitetut p\u00e4\u00e4omat korkojen ja katteen kera takaisin.<\/p>\n

Korjausrakentaminen on paljolti lihasty\u00f6t\u00e4 ja kertaluonteista toimintaa. Teollisten ratkaisujen puute ja k\u00e4sity\u00f6n kalleus lis\u00e4\u00e4 korjaamisen kustannuksia uudisrakentamiseen verrattuna. On h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4, miten kustannuslaskelmat osoittavat, ett\u00e4 kosteusvaurioituneiden rakennusten korjaaminen voi olla kalliimpaa kuin uudisrakentaminen, vaikka 80 % rakennuksen massasta j\u00e4\u00e4 paikalleen. Hiilineutraaliuden n\u00e4k\u00f6kulmasta korjaaminen sen sijaan kannattaa l\u00e4hes aina.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekemist\u00e4 hankaloittaa my\u00f6s elinkaarikustannuslaskennan osaamisvaje ja laskentaan liittyv\u00e4t ep\u00e4varmuustekij\u00e4t. Rakennushankkeen elinkaarikustannukset riippuvat suuresti korkokannan vaihteluista ja energianhinnan kehityksest\u00e4, joiden arviointi on tunnetusti vaikeaa. My\u00f6s rakennuksen eri osien elinkaaren pituuden arviointi tuottaa hankaluuksia ja siit\u00e4 ollaan kovasti erimielisi\u00e4. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 osa kiinteist\u00f6kehitt\u00e4jist\u00e4 arvottaakin ty\u00f6ns\u00e4 aika lailla t\u00e4ss\u00e4 hetkess\u00e4 ja pyrkii saamaan korjaushankkeesta katteen ulos nopeasti. T\u00e4m\u00e4 ei johda ilmastovaikutuksiltaan eik\u00e4 rakennuskulttuurin kannalta parhaisiin vaihtoehtoihin.<\/p>\n

K\u00e4ytt\u00f6tarkoitus ohjaa enemm\u00e4n kuin arkkitehtuuri<\/strong>
\nRakennusten perusteht\u00e4v\u00e4 on suojella ihmisi\u00e4 ja kotiel\u00e4imi\u00e4 luonnonolosuhteilta ja mahdollistaa erilaiset toiminnat niiden sis\u00e4ll\u00e4. Arkkitehtuuri on toissijaista t\u00e4h\u00e4n n\u00e4hden. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s omistajien tekemiss\u00e4 valinnoissa. Jos vanhalle rakennukselle ei l\u00f6ydy k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, saa rakennus j\u00e4\u00e4d\u00e4 tuhoutumaan, vaikka se olisi kuinka arvokas arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti tai asemakaavam\u00e4\u00e4r\u00e4yksell\u00e4 suojeltu.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 on ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 esimerkkej\u00e4 my\u00f6s Lahden kaupungin rakennuksissa. Rakennamme kovaa vauhtia uusia taloja, vaikka samaan aikaan merkitt\u00e4vi\u00e4 rakennuksia seisoo tyhjill\u00e4\u00e4n keskeisill\u00e4 paikoilla mm. sis\u00e4ilmaongelmien tai nykyhetkeen sopimattomien tilaratkaisujen vuoksi.<\/p>\n

Korjataan oikein<\/strong>
\nKulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin tulisi noudattaa kunnolla korjaamisen periaatetta. Jos rakennukseen j\u00e4tet\u00e4\u00e4n sis\u00e4ilmaan liittyvi\u00e4 riskej\u00e4, kuten mikrobivaurioituneita materiaaleja tai kosteusteknisesti riskialttiita ratkaisuja, johtaa se kovin usein siihen, ett\u00e4 l\u00e4hivuosina rakennus tyhjenee k\u00e4ytt\u00e4jist\u00e4 sis\u00e4ilmaongelmien vuoksi. Seuraavasta korjauksesta onkin sitten todella vaikea saada p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, kun omistajan usko korjausten onnistumiseen on mennyt.<\/p>\n

Usein esimerkiksi mikrobivaurioituneita l\u00e4mm\u00f6neristeit\u00e4 ei pysty vaihtamaan purkamatta rakennetta. T\u00e4ll\u00f6in joudumme rakennussuojelun perimm\u00e4isten kysymysten \u00e4\u00e4reen: mit\u00e4 haluamme suojella? Suojelemmeko mikrobivaurion mahdollistanutta, jo alun perin kosteusteknisesti huonosti suunniteltua rakenneosaa, vai haluammeko suojella arkkitehdin alkuper\u00e4ist\u00e4 ajatusta rakennuksen muodosta, konstruktiosta ja massoittelusta?<\/p>\n

Vastaus vaikuttaa suoraan siihen, mit\u00e4 vaihtoehtoja korjaamiseen ja esimerkiksi hiilinielun toteuttamiseen mahdollistuu. Jos vaalimme vain muotokielt\u00e4, voimme esimerkiksi korvata vanhat betonisandwich-elementit puurakenteilla ja n\u00e4in, paitsi korjata rakenteet terveiksi, samalla rakentaa taloon paremman l\u00e4mm\u00f6neristyksen ja hiilinielua. Jos haluamme vaalia alkuper\u00e4ist\u00e4 materiaalia, puramme \u201dhiilikallista\u201d betonia pois vain asentaaksemme samanlaista tilalle. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tosin useimmiten valintaa ohjaavat enemm\u00e4n palom\u00e4\u00e4r\u00e4ykset kuin toteuttajien ilmastovaikutuksiin liittyv\u00e4t toiveet.<\/p>\n

Jos haluamme s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 arvorakennuksemme seuraaville sukupolville, on ne ennen korjaamista tutkittava kunnolla, suunniteltava rakenteelliset korjaukset huolellisesti ja uskallettava tehd\u00e4 tarvittavat purkamis- ja puhdistamistoimet. N\u00e4in lopputulos mahdollistaa hyv\u00e4n sis\u00e4ilmaston ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4l\u00e4ht\u00f6isten tilojen toteutumisen. Samalla voimme sopivissa kohdin parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja jopa lis\u00e4t\u00e4 sinne hiilt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on kuitenkin teht\u00e4v\u00e4 rakennuksen arkkitehtuuria ja muita arvoja riitt\u00e4v\u00e4sti kunnioittaen. Siihen meill\u00e4 varmaankin on varaa, kun korjaamme vanhaa, emmek\u00e4 tuhlaa luonnonvaroja ja energiaa uuden tekemiseen.<\/p>\n

Kirjoittaja: Juhani Pirinen, tekniikan tohtori, joka ty\u00f6skentelee hankejohtajana Hiilineutraalin rakentamisen kehityskeskuksessa.<\/em><\/p>\n

L\u00e4hde: Lahden kaupunki\u00a0<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maailma on havahtunut karuun tosiseikkaan, ett\u00e4 hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen lis\u00e4\u00e4ntyminen ilmakeh\u00e4ss\u00e4 nostaa maapallon l\u00e4mp\u00f6tilaa. T\u00e4ll\u00e4 on katastrofaaliset vaikutukset luontoon ja ihmisten elinoloihin ymp\u00e4ri maailmaa….<\/p>","protected":false},"author":4,"featured_media":4792,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":"","_FSMCFIC_featured_image_hide":"","_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[2],"tags":[10745,220,2638,313],"class_list":["post-36997","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kumppaniuutisetsuomeksi","tag-hiilineutraali-rakentaminen","tag-lahden-kaupunki","tag-rakennuskanta","tag-rakentaminen","wpcat-2-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/Lahti_logo.png?fit=120%2C120&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36997","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=36997"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36997\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":36998,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36997\/revisions\/36998"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4792"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=36997"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=36997"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=36997"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}