{"id":18772,"date":"2020-07-24T11:08:06","date_gmt":"2020-07-24T08:08:06","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=18772"},"modified":"2020-08-07T11:45:26","modified_gmt":"2020-08-07T08:45:26","slug":"nelja-tutkijaa-raottaa-urapolkujaan-joihin-kuuluu-vaitoskirjoja-tutkimusretkia-ja-avaruuslaitteita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/webfi\/nelja-tutkijaa-raottaa-urapolkujaan-joihin-kuuluu-vaitoskirjoja-tutkimusretkia-ja-avaruuslaitteita\/","title":{"rendered":"Nelj\u00e4 tutkijaa raottaa urapolkujaan, joihin kuuluu v\u00e4it\u00f6skirjoja, tutkimusretki\u00e4 ja avaruuslaitteita"},"content":{"rendered":"

Noin joka kolmas Ilmatieteen laitoksella ty\u00f6skentelev\u00e4st\u00e4 kolmisensadasta tutkijasta on nainen. Nyt esittelyss\u00e4 heist\u00e4 nelj\u00e4. Mink\u00e4laista on olla tutkija? Monipuolista, merkityksellist\u00e4, hauskaa, itsen\u00e4ist\u00e4 ja jopa luovaa. N\u00e4ill\u00e4 adjektiiveill\u00e4 Ilmatieteen laitoksen tutkijat Maria Hieta, Marjo Hippi, Ulpu Leijala ja Annalea Lohila kuvailevat ty\u00f6ns\u00e4 luonnetta.<\/p>\n

Maria Hieta ty\u00f6skentelee omin sanoin \u201dmarsilaisen s\u00e4\u00e4aseman\u201d parissa. H\u00e4nen tutkimusalaansa ovat planeettojen kaasukeh\u00e4t sek\u00e4 avaruusteknologia. Hieta rakentaa paine- ja kosteusmittareita avaruuteen l\u00e4hetett\u00e4viin laitteisiin sek\u00e4 vertailee maapallon kaasukeh\u00e4\u00e4 muiden taivaankappaleiden kaasukehiin. H\u00e4n on muun muassa rakentanut laitteita NASA:lle Marsiin t\u00e4n\u00e4 vuonna laukaistavaan kulkijaan nimelt\u00e4 Perseverance sek\u00e4 laskeutujaan nimelt\u00e4 ExoMars. \u201dJos n\u00e4m\u00e4 kaksi missioita onnistuvat, olisi Marsin pinnalla jo useampi s\u00e4\u00e4asema. T\u00e4ll\u00f6in tietoa saataisiin yht\u00e4aikaisesti monesta paikasta, mik\u00e4 auttaisi kaasukeh\u00e4n tutkimuksessa ja mallintamisessa\u201d, selitt\u00e4\u00e4 Hieta. Hietaa, joka aloitti uransa kymmenen vuotta sitten Ilmatieteen laitoksella, on avaruus kiehtonut lapsesta saakka. Alkuun h\u00e4n hakeutui opiskelemaan t\u00e4htitiedett\u00e4. Tekninen puoli alkoi kuitenkin kiinnostamaan, ja Hieta p\u00e4\u00e4tyi opiskelemaan avaruustekniikkaa. Jossain v\u00e4liss\u00e4 h\u00e4n halusi jopa olla astronautti. \u201dVaikka avaruus on aina ollut intohimo, on suuntaa pit\u00e4nyt hakea monta kertaa.\u201d<\/p>\n

Suurimpina urasaavutuksina Hieta pit\u00e4\u00e4 Mars-missioita, joihin h\u00e4n on omin k\u00e4sin testannut ja toimittanut laitteita. Missioiden onnistumiseen on kuitenkin suhtauduttava pienell\u00e4 varauksella: laitteeseen mennyt vuosien ty\u00f6 voi tuhoutua hetkess\u00e4, jos laitteen laskeutumisessa ilmenee komplikaatioita. \u201dJos edes toinen n\u00e4ist\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna l\u00e4hetett\u00e4vist\u00e4 laitteista laskeutuisi, tulisi siit\u00e4 taas yksi kohokohta. Minun testaamani laite olisi Marssissa\u201d, pohdiskelee Hieta.<\/p>\n

Kaikki Ilmatieteen laitoksen tutkimus ei suinkaan sijoitu toisille planeetoille. Talossa tehd\u00e4\u00e4n paljon tutkimusta, jolla on konkreettinen yhteys arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4n. Marjo Hippi ty\u00f6skentelee ties\u00e4\u00e4n sek\u00e4 jalankulkuliukkauden parissa, kun taas Ulpu Leijala havainnoi merivedenkorkeuden muutoksia. Molemmilla on my\u00f6s v\u00e4it\u00f6skirja ty\u00f6n alla. Leijala tutkii v\u00e4it\u00f6skirjassaan tulevaisuuden meritulvariskej\u00e4 ja vedenkorkeusarvioihin liittyvi\u00e4 ep\u00e4varmuuksia, kun Hipin v\u00e4it\u00f6skirjassa jalankulku- ja ties\u00e4\u00e4asiat tulevat jollakin tapaa olemaan yhdistettyin\u00e4. Mink\u00e4laista luonnetta tutkijalta vaaditaan? \u201dPitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4, uteliasta ja tarkkaa! Lis\u00e4ksi on osattava tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 ja esiinty\u00e4 konferensseissa sek\u00e4 erilaisten yleis\u00f6iden edess\u00e4\u201d, kuvailee Leijala, joka on taustaltaan fyysikko ja aloitti ty\u00f6uransa Ilmatieteen laitoksella noin vuosikymmen sitten.<\/p>\n

Leijala antaa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n Suomen rannikolle suosituksia alimmista rakentamiskorkeuksista sek\u00e4 arvioi \u00e4\u00e4rimm\u00e4isi\u00e4 vedenkorkeuksia muun muassa ydinvoimaloiden turvallisen toiminnan tueksi. P\u00e4\u00e4paino tutkimukselle on Suomessa, mutta kansainv\u00e4linen yhteisty\u00f6 on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamisesta ja merten l\u00e4mp\u00f6laajenemisesta johtuvan merenpinnan nousun vaikutus It\u00e4mereen on otettava huomioon. Lis\u00e4ksi Leijalan ty\u00f6kuvaan liittyy yhteisty\u00f6 ymp\u00e4rist\u00f6alan tutkimusinfrastruktuurien parissa.<\/p>\n

Toisella puolella Dynamicum-taloa Hippi kehitt\u00e4\u00e4 ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 numeerista ties\u00e4\u00e4mallia sek\u00e4 jalankulkumallia. Lis\u00e4ksi yhteisty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n eri toimijoiden kanssa. \u201dEsimerkiksi sairaalap\u00e4ivystyst\u00e4 neuvotaan varautumaan liukkaisiin p\u00e4iviin, joina p\u00e4ivystykset saattavat ruuhkautua\u201d, h\u00e4n kertoo. Ties\u00e4\u00e4h\u00e4n perehtyneen tutkijan osaamista tarvitaan my\u00f6s voimaantulevan tieliikennelain tiedottamisessa, kun kalenteriin sidotusta talvirengaspakosta luovutaan ja siirryt\u00e4\u00e4n keliperusteiseen talvirengaspakkoon. Ty\u00f6uransa alussa Hippi toimi p\u00e4ivyst\u00e4v\u00e4n\u00e4 meteorologina, mutta vuodesta 2006 h\u00e4n on ty\u00f6skennellyt tutkimuspuolella. Tie meteorologiaan ei ole ollut selv\u00e4, mutta kiinnostus matematiikkaan ja fysiikkaan ovat per\u00e4isin jo kouluajoilta.<\/p>\n

Melkein sattumalta tutkijaksi kertoo p\u00e4\u00e4tyneens\u00e4 my\u00f6s Annalea Lohila, joka on tutkinut viimeiset 20 vuotta kasvihuonekaasuja. Lohila toimii my\u00f6s apulaisprofessorina Helsingin yliopiston Ilmakeh\u00e4tieteiden keskuksessa. \u201dEi se tietysti ihan sattumaa ollut. Jo gradua tehdess\u00e4 kiinnostuin tutkimuksesta. Valmistumisen j\u00e4lkeen l\u00e4hdin apulaistutkijaksi Pohjois-Ven\u00e4j\u00e4lle mittaamaan suokaasuja ja n\u00e4in tutkimuksen tekoa. Tundralla asuttiin teltassa ja lennettiin helikopterilla.\u201d Ven\u00e4j\u00e4n kokemus auttoi tutkimusuransa alkuvaiheilla olevaa Lohilaa nappaamaan tutkijan paikan Ilmatieteen laitokselta akatemiahankkeeseen. Lohilan tutkimusala tuottaa tietoa esimerkiksi siit\u00e4, miten maank\u00e4ytt\u00f6, kuten soiden ojitus, mets\u00e4nk\u00e4ytt\u00f6 tai maatalous, vaikuttaa maaekosysteemien hiilinieluihin, ja miten n\u00e4it\u00e4 nieluja voitaisiin vahvistaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Iso kysymys tutkimuksen taustalla liittyy luonnon ekosysteemien ja niiden hiilinielujen tulevaisuuteen.<\/p>\n

Lohila on juuri aloittanut euroopanlaajuisen kasvihuonekaasujen seurantaj\u00e4rjestelm\u00e4 ICOS:n Suomen johtajana. Tutkimusinfrastuktuuri on luotu tuottamaan standardoitua, eritt\u00e4in tarkkaa kasvihuonekaasudataa 130 mittausasemalla 12 Euroopan maassa.<\/p>\n

Tutkijoiden uriin riitt\u00e4\u00e4 monenlaisia saavutuksia kansainv\u00e4lisist\u00e4 tutkimusretkist\u00e4 merkitt\u00e4viin tutkimustuloksiin. Lohila toteaa v\u00e4ittelyn olleen yksi kohokohta. \u201dV\u00e4ittely oli mahtava, kun sai yhden ison ty\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. Siin\u00e4 kuvittelee hetken tiet\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kaiken kaikesta\u201d, h\u00e4n naurahtaa. Isoja saavutuksia h\u00e4nelle ovat olleet my\u00f6s apulaisprofessuuri sek\u00e4 rooli yhten\u00e4 seuraavaksi julkaistavan IPCC-raportin kirjoittajista. T\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 Lohila on silti kokenut mahtavan ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4, jossa tuetaan toinen toista. Kymmenen vuoden kuluttua toivoo Lohila seilaavansa edelleen Ilmatieteen laitoksen ja yliopiston v\u00e4li\u00e4. Tutkijana h\u00e4n pyrkii toimimaan suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 omalla alallaan. My\u00f6s Marjo Hippi ja Ulpu Leijala n\u00e4kev\u00e4t Ilmatieteen laitoksen mahdollisena ty\u00f6paikkana vuosikymmenen p\u00e4\u00e4st\u00e4. \u201dKiehtovaa on, ett\u00e4 tutkimuksessa syntyy jatkuvasti uusia aihepiirej\u00e4 ja menetelm\u00e4t kehittyv\u00e4t. Jossakin vaiheessa kiinnostaisi ty\u00f6skennell\u00e4 ulkomailla\u201d, Leijala miettii. Samoilla linjoilla toisten kanssa on Maria Hieta, joka toivoo avaruuslaitteiden rakennuksen jatkuvan h\u00e4nen haaveillessa uusien planeettojen valloittamisesta. (Kirjoittaja: Emilia Kallioinen Ilmatieteen laitoksen viestint\u00e4).<\/p>\n

L\u00e4hde: Ilmatieteen laitos\u00a0<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Noin joka kolmas Ilmatieteen laitoksella ty\u00f6skentelev\u00e4st\u00e4 kolmisensadasta tutkijasta on nainen. Nyt esittelyss\u00e4 heist\u00e4 nelj\u00e4. Mink\u00e4laista on olla tutkija? Monipuolista, merkityksellist\u00e4, hauskaa, itsen\u00e4ist\u00e4 ja jopa luovaa….<\/p>","protected":false},"author":4,"featured_media":26456,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":null,"_FSMCFIC_featured_image_hide":null,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[39],"tags":[1116,2483,1612,5568],"class_list":["post-18772","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-webfi","tag-ilmatieteen-laitos","tag-naiset","tag-tutkija","tag-urapolku","wpcat-39-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/rsz_vaulogo.jpg?fit=100%2C58&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18772","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=18772"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18772\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":20213,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18772\/revisions\/20213"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/26456"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=18772"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=18772"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=18772"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}