{"id":18770,"date":"2020-07-24T11:05:26","date_gmt":"2020-07-24T08:05:26","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=18770"},"modified":"2020-07-24T11:05:26","modified_gmt":"2020-07-24T08:05:26","slug":"hyvastit-pikamuodille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/webfi\/hyvastit-pikamuodille\/","title":{"rendered":"Hyv\u00e4stit pikamuodille?"},"content":{"rendered":"

Kun tarkastellaan muotiteollisuutta kuvaavia lukuja, vaatteiden tuotanto on kaksinkertaistunut, ja niiden kulutus on kasvanut yksil\u00f6tasolla 60 prosenttia vuodesta 2000. Vaateteollisuus onkin maailman toiseksi saastuttavin teollisuudenala heti \u00f6ljyntuotannon j\u00e4lkeen. Huolestuttava kehitys sai Emmanuel Macronin ensimm\u00e4isen\u00e4 valtionp\u00e4\u00e4miehen\u00e4 reagoimaan muodin korkeaan ekologiseen hintaan.<\/p>\n

Viime elokuussa Biarritzissa j\u00e4rjestetyn G7-huippukokouksen yhteydess\u00e4 Macron esitteli muotisektoria varten laaditun Fashion Pact -kest\u00e4vyysjulistuksen. Se ei perustu oikeudelliseen sitovuuteen, vaan muodostuu joukosta yhteisi\u00e4 tavoitteita, jotka koskevat ilmastonmuutosta, luonnon monimuotoisuutta sek\u00e4 merien hyvinvointia. Aloitteen toivotaan rohkaisevan alaa uusiin toimintatapoihin ja sitoutumismalleihin nollap\u00e4\u00e4st\u00f6jen saavuttamiseksi vuoteen 2050 menness\u00e4. Julistus on tuonut yhteisten tavoitteiden \u00e4\u00e4relle 32 muotialan suurtoimijaa (muun muassa Chanelin, H&M:n, Niken ja Pradan) sek\u00e4 niiden yhteens\u00e4 150 br\u00e4ndi\u00e4. Ryhm\u00e4n puheenjohtajana toimii muodin monialayhti\u00f6 Keringin toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja, miljard\u00f6\u00f6ri Fran\u00e7ois-Henri Pinault. Fashion Pactin pyrkimyksen\u00e4 on edustaa \u201dv\u00e4hint\u00e4\u00e4n 20:t\u00e4 prosenttia maailman muotiteollisuudesta tuotantovolyymin perusteella mitattuna\u201d.<\/p>\n

Todellisten kulttuuristen ja toimialaa koskevien muutosten juurruttaminen vaatii suurempaa panosta kuin tuotteiden br\u00e4nd\u00e4ys ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisiksi. Uraauurtava ranskalaismerkki Veja on tehnyt yhteisty\u00f6t\u00e4 alusta saakka Reilun kaupan piiriin kuuluvien tuottajien kanssa, joilta se ostaa 30 prosenttia uusimman tennistossumallinsa pohjien valmistukseen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n kumista. Kumi kasvatetaan ja ker\u00e4t\u00e4\u00e4n suoraan puista Brasiliassa. Muun muassa herttuatar Meghanin n\u00e4htiin astelevan br\u00e4ndin kengiss\u00e4 kuninkaallisella vierailullaan Sydneyss\u00e4. Veja avasi ensimm\u00e4isen myym\u00e4l\u00e4ns\u00e4 Pariisiin viime syksyn\u00e4, mik\u00e4 osoittautui yhti\u00f6n johtajan Ludovic Ehrhardtin mukaan onnistuneeksi avaukseksi. H\u00e4n kertoo, ettei yhti\u00f6 ollut varautunut menestykseen.<\/p>\n

Veja ei ole ainoa kest\u00e4vyyteen sitoutunut yhti\u00f6 ranskalaismarkkinoilla. Nykyisin Ranskassa toimii kourallinen pieni\u00e4 erikoisyhti\u00f6it\u00e4, jotka ovat ottaneet ekologisen vastuullisuuden toimintansa keski\u00f6\u00f6n. \u201dTilanne on muuttunut huomattavasti viimeisen parin kolmen vuoden aikana\u201d, kertoo Bordeaux\u2019ssa toimivan kest\u00e4viin vaatteisiin erikoistuneen Aatisen perustajaj\u00e4sen Heide Baumann. \u201dMarkkinoille on tullut kokonainen joukko nuoria pienbr\u00e4ndej\u00e4, jotka keskittyv\u00e4t laillamme kierr\u00e4tettyihin materiaaleihin\u201d, h\u00e4n jatkaa. Kimmokkeen ymp\u00e4rist\u00f6her\u00e4tykselleen Baumann sai amerikkalaisesta, nyt jo toimintansa lopettaneesta luomupuuvillatuotteisiin erikoistuneesta muodin alustasta Zadysta. Pikamuodin maailma tuli Baumannille tutuksi h\u00e4nen ty\u00f6skennelless\u00e4\u00e4n sis\u00e4\u00e4nostajana ranskalaisessa tavaratalossa. N\u00e4ilt\u00e4 ajoilta h\u00e4n muistaa el\u00e4v\u00e4sti j\u00e4tteen m\u00e4\u00e4r\u00e4n sek\u00e4 toinen toistaan seuranneet alennusmyynnit, joilla kuluttajia pyrittiin yllytt\u00e4m\u00e4\u00e4n toistuvaan shoppailuun.<\/p>\n

Aatisen toimintaperiaatteet sen sijaan ovat t\u00e4ysin p\u00e4invastaiset. Yhti\u00f6n tarjonnassa on tuotteita, jotka on valmistettu sellupohjaisesta kankaasta uutta teknologiaa hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. \u201dT\u00e4m\u00e4 teknologia ei ole en\u00e4\u00e4 varsinaisesti uutta, sill\u00e4 se keksittiin jo 2000-luvun alussa\u201d, Baumann t\u00e4sment\u00e4\u00e4. \u201dKukaan ei vain tuolloin juuri kiinnitt\u00e4nyt siihen huomiota.\u201d Verrattuna esimerkiksi luomupuuvillaan, joka on kuljetettava l\u00e4nsimaisille kuluttajille toiselta puolelta maapalloa ja jonka tuotanto nielee runsaasti vett\u00e4, puupohjainen sellu vaatii huomattavasti pienemm\u00e4n vesim\u00e4\u00e4r\u00e4n tuotetta kohti. Lis\u00e4ksi sellua voidaan hankkia kest\u00e4v\u00e4sti hoidetuista metsist\u00e4, jotka ovat maantieteelliselt\u00e4 sijainniltaan l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 sek\u00e4 vaatteiden suunnittelija- ett\u00e4 ostajakuntaa. Aatisen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 sellu on per\u00e4isin Euroopasta. \u201dToimittajaltamme kesti yhdeks\u00e4n kuukautta t\u00e4m\u00e4n selluloosan ja kierr\u00e4tetyn puuvillan sekoituksesta valmistetun kankaan kehitt\u00e4miseen. Nykyisin se on heid\u00e4n kysytyimpi\u00e4 tuotteitaan\u201d, kertoo Baumann.<\/p>\n

Helsingin Aalto-yliopistossa johtavana tutkijana ty\u00f6skentelev\u00e4 professori Herbert Sixta n\u00e4kee, ett\u00e4 varteenotettavin vaihtoehto pikamuodin nykyisille suosikkimateriaaleille, puuvillalle ja polyesterille, on sellu \u2013 toisin sanoen puu. \u201dTeknisen\u00e4 kuituna se soveltuu tarkoitukseen hyvin, sill\u00e4 se on kosteissa olosuhteissa vahvempaa verrattuna kaupallisiin kuituihin, kuten puuvillaan\u201d, h\u00e4n selvent\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Parhaillaan meneill\u00e4\u00e4n olevassa hankkeessa yliopiston laboratoriossa kehitell\u00e4\u00e4n sataprosenttisesti kierr\u00e4tett\u00e4vi\u00e4 tekstiilej\u00e4. Suunnitteilla on my\u00f6s pilottitehdas, jonka on m\u00e4\u00e4r\u00e4 aloittaa toimintansa vuoden sis\u00e4ll\u00e4. Vaikka tulevaisuuden kumppanien nimet halutaan pit\u00e4\u00e4 visusti salassa, Sixta vihjaa, ett\u00e4 tiettyjen muotisektorilla toimivien pohjoismaisten j\u00e4ttien \u201dkannattaa pit\u00e4\u00e4 silm\u00e4ns\u00e4 auki, harkita vaihtoehtoisia l\u00e4hestymistapoja ja keskustella avoimesti tiedeyhteis\u00f6n kanssa kest\u00e4vyyteen liittyvist\u00e4 kysymyksist\u00e4\u201d.<\/p>\n

L\u00e4hde: UPM\u00a0<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun tarkastellaan muotiteollisuutta kuvaavia lukuja, vaatteiden tuotanto on kaksinkertaistunut, ja niiden kulutus on kasvanut yksil\u00f6tasolla 60 prosenttia vuodesta 2000. Vaateteollisuus onkin maailman toiseksi saastuttavin teollisuudenala…<\/p>","protected":false},"author":4,"featured_media":26456,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":null,"_FSMCFIC_featured_image_hide":null,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[39],"tags":[740,741,3258,5452,832],"class_list":["post-18770","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-webfi","tag-pikamuoti","tag-tekstiilit","tag-upm","tag-uusiutuvat-materiaalit","tag-vaateteollisuus","wpcat-39-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/rsz_vaulogo.jpg?fit=100%2C58&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18770","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=18770"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18770\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":18771,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18770\/revisions\/18771"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/26456"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=18770"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=18770"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=18770"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}