{"id":17190,"date":"2020-07-10T07:37:02","date_gmt":"2020-07-10T04:37:02","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=17190"},"modified":"2020-07-12T16:55:49","modified_gmt":"2020-07-12T13:55:49","slug":"suomalainen-jarviasema-mukaan-hiilenkiertoa-mittavaan-verkostoon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/ymparistouutiset-fi\/suomalainen-jarviasema-mukaan-hiilenkiertoa-mittavaan-verkostoon\/","title":{"rendered":"Suomalainen j\u00e4rviasema mukaan hiilenkiertoa mittavaan verkostoon"},"content":{"rendered":"

Helsingin yliopiston Kuivaj\u00e4rven mittausasema hyv\u00e4ksyttiin mukaan eurooppalaiseen kasvihuonekaasuja mittaavien asemien verkostoon ensimm\u00e4isen\u00e4 j\u00e4rviasemana.<\/p>\n

Suomessa verkoston asemilla tutkitaan kasvihuonekaasujen pitoisuuksia ja vaihtoa pohjoisissa ekosysteemeiss\u00e4, erityisesti havumetsiss\u00e4 ja soilla, mutta my\u00f6s kaupungissa ja It\u00e4meren rannikolla – sek\u00e4 muihin mittauspaikkoihin yhteensopivasti nyt my\u00f6s j\u00e4rvell\u00e4. J\u00e4rviaseman my\u00f6t\u00e4 kuva ilmastonmuutoksen ajureista t\u00e4ydentyy merkitt\u00e4v\u00e4sti, sill\u00e4 hiilenkierrossa j\u00e4rvill\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli.<\/p>\n

Eurooppalaisen kasvihuonekaasuja mittaavien asemien ICOS-verkoston 12 eri maassa sijaitsevalla yli 140 asemalla ker\u00e4t\u00e4\u00e4n tietoa kasvihuonekaasujen kierrosta: sitoutumisesta, vapautumisesta ja pitoisuuksista. Standardisoituja asemia verkostossa on nyt 58, joista Kuivaj\u00e4rvi ensimm\u00e4inen j\u00e4rviasema. Suomessa EU:n perustamalla verkostolla on 13 asemaa ja p\u00e4\u00e4konttori.<\/p>\n

Juupajoen Hyyti\u00e4l\u00e4ss\u00e4 sijaitsevalla Kuivaj\u00e4rvell\u00e4 kelluvalla mittauslautalla on mitattu ilman ja j\u00e4rven kaasunvaihtoa jo vuodesta 2009. Haku ICOS-verkoston j\u00e4seneksi kesti silti useamman vuoden, min\u00e4 aikana j\u00e4rvimittausaseman kokonaisuus saatiin t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n tiukat laadulle ja jatkuvuudelle asetetut kriteerit.\u00a0 \u2013 Kasvihuonekaasujen mittauksella ei ole yleisi\u00e4 standardeja, joten ICOS-verkostossa sellaiset luodaan. N\u00e4in aineistoja voidaan verrata toisiinsa, yliopistonlehtori Anne Ojala Helsingin yliopiston Ilmakeh\u00e4tieteen tutkimuskeskuksesta (INAR) kertoo.<\/p>\n

Ojala aloitti yhteisty\u00f6n ilmakeh\u00e4fyysikkojen ja mets\u00e4tietelij\u00f6iden kesken noin 20 vuotta sitten. Limnologina h\u00e4n ymm\u00e4rsi, etteiv\u00e4t limnologit eli vesist\u00f6jen tutkijat voi tutkia omaa ekosysteemi\u00e4\u00e4n ottamatta huomioon laajempaa kokonaisuutta. Sama p\u00e4tee toki my\u00f6s ilmakeh\u00e4n ja metsien mittaamiseen.\u00a0Pioneerity\u00f6n tehnyt Suomen j\u00e4rviasema voi toimia my\u00f6s mallina, kun verkostoa t\u00e4ydennet\u00e4\u00e4n uusilla j\u00e4rviasemilla. Helsingin yliopiston Hyyti\u00e4l\u00e4n mets\u00e4asemalla on nelj\u00e4 ICOS-verkostoon kuuluvaa asemaa: j\u00e4rvi-, mets\u00e4-, ilmakeh\u00e4- ja suoasema.<\/p>\n

Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa ydinkysymys on, kuinka paljon hiilt\u00e4 toisaalta vapautuu ilmakeh\u00e4\u00e4n ja toisaalta sitoutuu ilmakeh\u00e4st\u00e4. Mets\u00e4t, suot, pellot, kaupungit, j\u00e4rvet ja joet ovat kaikki osa suurta hiilenkiertoa. Jokainen osa voi olla sek\u00e4 hiilinielu ett\u00e4 hiilen l\u00e4hde. Kaikki osat ovat yhteydess\u00e4 toisiinsa. Et voi tutkia pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ilmakeh\u00e4\u00e4 tai pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n j\u00e4rvi\u00e4.\u00a0Esimerkiksi mets\u00e4t muuttavat ilman hiilidioksidia orgaanisiksi yhdisteiksi, joista osa valuu puroja pitkin j\u00e4rviin hiili mukanaan. J\u00e4rven pohjaan painuttuaan suurin osa hiiliyhdisteist\u00e4 maatuu ja hajoaa kaasuiksi. Vain alle 5 % hiilest\u00e4 varastoituu pohjan sedimentteihin. Noin kymmenesosa metsien sitomasta hiilest\u00e4 kulkeutuu n\u00e4in j\u00e4rvien kautta takaisin ilmakeh\u00e4\u00e4n. J\u00e4rvi onkin yleens\u00e4 hiilen nettol\u00e4hde.<\/p>\n

Ojala toteaakin, ett\u00e4 ilman j\u00e4rvi\u00e4 maaekosysteemien hiilinieluista voi synty\u00e4 liian positiivinen kuva.\u00a0Verkoston tutkimusasemilla mitattu data on vertailtavaa ja avointa ja n\u00e4in koko maailmanlaajuisen tutkijayhteis\u00f6n k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. Ojala toivoo, ett\u00e4 kattava mittausinfra ja avoimuus tuottaisi ymm\u00e4rryst\u00e4 politiikkaa ja ihmisten toimia varten.\u00a0 Tiedon pohjalta voidaan esimerkiksi laskea, kuinka metsi\u00e4 voidaan hoitaa tai soita ojittaa niin, ettei orgaaninen maa-aines valuisi j\u00e4rviin.\u00a0 \u2013 Mit\u00e4 enemm\u00e4n meill\u00e4 on vertailudataa, sit\u00e4 paremmin p\u00e4\u00e4semme kiinni ilmi\u00f6ihin, Ojala kuvailee.<\/p>\n

Joskus data murtaa ennakkok\u00e4sitykset. Oletus on ollut, ett\u00e4 leutona talvena j\u00e4rvi tuottaisi normaalia enemm\u00e4n kasvihuonekaasuja. Viime kev\u00e4\u00e4n\u00e4 tutkijat halusivat kuitenkin tutkia t\u00e4m\u00e4n oletuksen, k\u00e4ytt\u00e4en aineistona edellisen poikkeuksellisen vuosijakson 2013 ja 2014 mittausdataa, ja selvittiv\u00e4t, ett\u00e4 leutona talvena j\u00e4rvest\u00e4 vapautui ilmakeh\u00e4\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n kasvihuonekaasuja kuin normaalina talvena.\u00a0Taas yksi muuttuja tarkentui ilmastonmuutosta mallinnettaessa.<\/p>\n

L\u00e4hde:\u00a0Helsingin yliopisto<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Helsingin yliopiston Kuivaj\u00e4rven mittausasema hyv\u00e4ksyttiin mukaan eurooppalaiseen kasvihuonekaasuja mittaavien asemien verkostoon ensimm\u00e4isen\u00e4 j\u00e4rviasemana. Suomessa verkoston asemilla tutkitaan kasvihuonekaasujen pitoisuuksia ja vaihtoa pohjoisissa ekosysteemeiss\u00e4, erityisesti havumetsiss\u00e4…<\/p>","protected":false},"author":4,"featured_media":5931,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":null,"_FSMCFIC_featured_image_hide":null,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[30],"tags":[230,5052,5051,3169],"class_list":["post-17190","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ymparistouutiset-fi","tag-helsingin-yliopisto","tag-hiilenkierto","tag-jarviasema","tag-mittaus","wpcat-30-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/Helsini_yliopisto.jpg?fit=100%2C100&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17190","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17190"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17190\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":17191,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17190\/revisions\/17191"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5931"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17190"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=17190"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=17190"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}