{"id":11050,"date":"2020-05-18T16:38:56","date_gmt":"2020-05-18T13:38:56","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=11050"},"modified":"2020-05-18T16:38:19","modified_gmt":"2020-05-18T13:38:19","slug":"hallitulla-metsanpoltolla-voidaan-saavuttaa-suuria-hyotyja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/webfi\/hallitulla-metsanpoltolla-voidaan-saavuttaa-suuria-hyotyja\/","title":{"rendered":"Hallitulla mets\u00e4npoltolla voidaan saavuttaa suuria hy\u00f6tyj\u00e4"},"content":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\"><p>Mets\u00e4alan toimijat ja mets\u00e4nomistajat polttavat osia metsist\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Hallittu poltto ei suinkaan ole vaarallista vaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 puiden terveelle kasvulle.<\/p>\n<p>Viel\u00e4 15 vuotta sitten vain harvassa Suomen kolkassa el\u00e4v\u00e4 kaskikeiju (Phryganophilus ruficollis) luokiteltiin \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen uhanalaiseksi kovakuoriaislajiksi. Kaskikeijut tarvitsevat elinymp\u00e4rist\u00f6kseen tulen vahingoittamia lehtipuita ja kuusia. Mets\u00e4ntutkimuslaitos Metla toteutti vuonna 2007 Suomussalmella mets\u00e4n ennallistamista tarkastelleita tutkimuksia, joissa havaittiin kulotuksen lis\u00e4\u00e4v\u00e4n mets\u00e4n kovakuoriaislajien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 huomattavasti. Kulotuksesta hy\u00f6tyvi\u00e4 lajeja ovat esimerkiksi kulokauniainen (Melanophila acuminata) ja tuhkalatikka (Aradus laeviusculus), jotka menestyv\u00e4t palaneissa metsiss\u00e4. Metlan tutkimukset olivat osa tutkimushanketta, jossa tarkasteltiin metsien ennallistamismenetelmien vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja Pohjois-Suomen metsien ja soiden rakenteeseen.<\/p>\n<p>Palaneet mets\u00e4alueet ovat monimuotoisen luonnon keskipisteit\u00e4, joissa uusien lajien populaatiot kasvavat ja joista ne v\u00e4hitellen siirtyv\u00e4t l\u00e4heisille mets\u00e4alueille. Monet mets\u00e4paloista riippuvaiset lajit etsiv\u00e4t hiljattain palaneita metsi\u00e4 aktiivisesti, ja hy\u00f6nteiset voivat lent\u00e4\u00e4 niihin pitkienkin matkojen p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p>Metsien ennallistamispoltolla on perinteisesti pyritty elvytt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s maaper\u00e4\u00e4. Ennallistamispolton seurauksena maaper\u00e4 saa ravinteita, ja pienemm\u00e4t kasvit ja puut saavat hyv\u00e4n kasvualustan. Suurten mets\u00e4nomistajien on harjoitettava ennallistamispolttoa, koska Suomen mets\u00e4sertifiointij\u00e4rjestelm\u00e4 vaatii huolehtimaan, ett\u00e4 metsiss\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4sti palaneita alueita.<\/p>\n<p>Tyypillisesti ennallistamispoltto aloitetaan valitsemalla sopiva mets\u00e4alue ja valmistelemalla se s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten mukaisesti polttoa varten. Alueelle t\u00e4ytyy olla tieyhteys, jotta palokunta p\u00e4\u00e4see paikalle. Lis\u00e4ksi palokunta tarvitsee toimiinsa riitt\u00e4v\u00e4sti puutonta tilaa, jotta paloa voidaan hallita. Paloa t\u00e4ytyy valvoa koko ajan, ja joissain tapauksissa valvontaa on jatkettava viel\u00e4 viikko palon sammumisen j\u00e4lkeen. Koska ennallistamispoltto vaatii runsaasti ty\u00f6t\u00e4 ja valvontaa sek\u00e4 infrastruktuuria, sen toteuttaminen on kallista. Ennallistamispolttoa suorittavan toimijan on oltava valppaana, sill\u00e4 polttoon liittyy merkitt\u00e4vi\u00e4 riskej\u00e4.<\/p>\n<p>Suomessa hallittua mets\u00e4npolttoa on helpompi toteuttaa kuin monissa muissa maissa, kuten Ruotsissa, sill\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on tihe\u00e4t mets\u00e4tieverkostot ja paikallispalokunnat jokaisessa kunnassa. Lis\u00e4ksi kes\u00e4isin toteutetaan palonvalvontaa lentokoneilla. Suomessa on siis ihanteelliset olosuhteet kulotukselle, vaikka Suomi ei olekaan ainoa valtio, jossa harjoitetaan ennallistamispolttoja tai kulotuksia.<\/p>\n<p>Kulotus on perinteinen ja laajasti hyv\u00e4ksytty mets\u00e4talouden menetelm\u00e4 ymp\u00e4ri maailmaa, esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Se on tarkkaan suunniteltu toimenpide, jolla on etuk\u00e4teen asetetut rajat ja selke\u00e4t tavoitteet. Monissa maissa kulotusta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s hallitsemattomien mets\u00e4palojen torjuntaan, ennaltaehk\u00e4isyyn ja luonnollisten ymp\u00e4rist\u00f6jen elvytt\u00e4miseen sek\u00e4 luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Suomen kaskikeijukannan elpyminen on osoitus siit\u00e4, ett\u00e4 hallitulla mets\u00e4npoltolla voidaan saavuttaa merkitt\u00e4vi\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a href=\"https:\/\/www.upm.com\/fi\/artikkelit\/metsa\/20\/hallitulla-metsanpoltolla-voidaan-saavuttaa-suuria-hyotyja\/\">UPM Suomi<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mets\u00e4alan toimijat ja mets\u00e4nomistajat polttavat osia metsist\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Hallittu poltto ei suinkaan ole vaarallista vaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 puiden terveelle kasvulle. Viel\u00e4 15 vuotta sitten vain harvassa&#8230;<\/p>","protected":false},"author":4,"featured_media":26456,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":null,"_FSMCFIC_featured_image_hide":null,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[39],"tags":[2652,2651,307,137,791,2650],"class_list":["post-11050","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-webfi","tag-ennallistamispoltto","tag-kulotus","tag-luonnon-monimuotoisuus","tag-metsa","tag-metsanhoito","tag-upm-suomi","wpcat-39-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/rsz_vaulogo.jpg?fit=100%2C58&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11050","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11050"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11050\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11059,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11050\/revisions\/11059"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/26456"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11050"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11050"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11050"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}