Vetyä ja tuulta tulevaisuuden laivoihin – EU:lta merkittävä rahoitus Vaasan yliopistolle vähähiilisen merenkulun tutkimukseen

Vaasan yliopiston johtama konsortio on saamassa merkittävän rahoituksen EU:n Horisontti2020 -ohjelmasta tutkimushankkeeseen, jolla edistetään vähähiilistä merenkulkua yhdistämällä useita energiatekniikoita ja innovatiivista laivasuunnittelua. CHEK – deCarbonizing sHipping by Enabling Key technology symbiosis on real vessels concept designs -hankkeessa mukana ovat Vaasan yliopiston lisäksi World Maritime University, Wärtsilä, Cargill, MSC Cruises, Lloyds Register, Silverstream Technologies, Hasytec, Deltamarin, Climeon ja BAR Technologies.

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on asettanut tavoitteeksi puolittaa merenkulun kasvihuonepäästöt vuoteen 2050 mennessä. CHEK-hankkeessa aiotaan vähentää merenkulun päästöjä tuomalla laivoihin vähähiilisiä energiamuotoja ja erilaisia teknologioita kuten vetyä, tuulivoimaa, sähköakkuja, lämmön talteenottoa, ilmavoitelua ja uutta kiinnittymisenestoteknologiaa, sekä kehittämällä tapaa, jolla laivoja suunnitellaan ja ohjataan. Tulokset tullaan testaamaan kahdessa laivassa eli Cargillin irtolastialuksessa, jossa aiotaan käyttää tuulienergiaa purjetta hyödyntämällä, sekä MSC Cruisesin matkustaja-aluksessa, johon on tulossa hankkeessa suunniteltava vetykäyttöinen laivamoottori. Uusien innovatiivisten tekniikoiden käytön ja niiden yhdistelyn avulla pystytään vähentämään 99 prosenttia laivan kasvihuonekaasupäästöistä, saamaan jopa 50 prosentin energiasäästö ja vähentämään mustan hiilen päästöjä yli 95 prosenttia.

Uusia teknologioita ei aiota noin vain lisätä laivoihin, vaan hankkeessa aiotaan kehittää myös tulevaisuuden vähähiilisten ja energiatehokkaiden laivojen suunnitteluun soveltuva suunnittelualusta – Future-Proof Vessel (FPV) Design Platform. Tämä uudenlainen alusta tarjoaa keinot yhdistää uudet teknologiat mahdollisimman hyvin, jotta ne toimivat symbioosissa toistensa kanssa. Samalla suunnittelualusta huomioi myös laivojen erilaiset käyttötavat. Uuden laivasuunnittelumenetelmän avulla hankkeen kahden testialuksen tuloksia voidaan soveltaa myös muihin alustyyppeihin kuten tankkereihin, konttialuksiin, muihin rahtialuksiin sekä autolauttoihin. Hankkeessa aiotaan tehdä myös tulevaisuusskenaarioita sekä analyysia vähähiilisen merenkulun kehitysmahdollisuuksiin vaikuttavista tekijöistä, kuten tämänhetkisestä infrastruktuurista.

Kolmivuotisen, ensi keväänä alkavan CHEK-hankkeen monialainen konsortio antaa mahdollisuuden kehittää ja tutkia hyvin innovatiivisia ratkaisuja, jotka parantavat laivojen energiatehokkuutta ja vähentävät hiilidioksidipäästöjä.  – Vaasan yliopiston energiatekniikan tutkijat osallistuvat vetykäyttöisen laivamoottorin ja sen polttoainejärjestelmän kehittämiseen. Tarkoituksena on rakentaa täysimittainen vetymoottoriprototyyppi, jota testataan Vaasassa. Kehitettävä polttoainejärjestelmä mahdollistaa vetykäytön myös VEBICin polttomoottorilaboratoriossa. Järjestelmä suunnitellaan niin, että se palvelee tarvittaessa myös polttokennoja ja sallii muidenkin kaasujen käyttämisen, kertoo Vaasan yliopiston energiatekniikan professori Seppo Niemi. Hankkeen koordinaattorina toimivan Suvi Karirinteen mukaan CHEK-hanke lisää Vaasan yliopiston ja sen VEBIC-tutkimusalustan energiatransitiotutkimuksen vaikuttavuutta suuntautumalla vaihtoehtoisten polttoaineiden ja niiden moottorikäytön tutkimukseen.

Iso EU-hanke myös kehittää Vaasan VEBICin osaamista laajojen tutkimushankkeiden johtamisessa ja hallinnoinnissa. Vetymoottoriin liittyvä infrastruktuuri täydentää VEBICin nykyistä tutkimusinfrastruktuuria, jossa on polttoaine-, polttomoottori- ja älykkäiden sähköverkkojen laboratoriot. VEBICin polttomoottorilaboratoriossa on jatkossa mahdollisuus tutkia yhä laajemmin kaasumaisia polttoaineita, sillä keväällä valmistuu infrastruktuuri biokaasun käyttöä ja tutkimusta varten. Kaasumaisten polttoaineiden tutkimusinfrastruktuurin täydentyminen mahdollistaa tulevaisuudessa, että myös eri energiavektoreiden ja -verkkojen integroitumisen tutkimus kehittyy Vaasan yliopistossa.

Lähde: Vaasan yliopisto 

Author: Saara Teirikko