Presidentti Halonen: Tasa-arvokehitys jäänyt paikoilleen työmaailmassa – #mimmitkoodaa-ohjelma ”taattua tavaraa”

Presidentti Tarja Halonen pitää vakavana ongelmana, että tyttöjen ja naisten valinnat ja menestys työelämässä törmäävät yhä stereotypioiden luomiin asenteisiin. ”Se on suuri menetys sekä yhteiskunnalle, että karhunpalvelus ihmiselle”, tiivisti Halonen puheessaan #mimmitkoodaa-ohjelman päätapahtumassa. Presidentti kannusti voimakkaasti naisia mukaan koodaamaan ja murtamaan tietotekniikan miesvaltaisuutta – hän aikoo itsekin ottaa tuntumaa koodaamiseen. #mimmitkoodaa-ohjelma sai presidentiltä vahvan tuen.

Presidentti Tarja Halonen on huolissaan Suomen tasa-arvokehityksestä. Presidentin mukaan Suomen kunniakas rooli naisten poliittisen osallistumisen tienraivaajana ei kuvasta naisten todellisuutta nykypäivän työmaailmassa, etenkään tietotekniikan alalla. Halonen kohdisti sanansa ennätysyleisölle koodaamisesta kiinnostuneita naisia #mimmitkoodaa-ohjelman virtuaalisessa ”This is Not a Webinar” -päätapahtumassa.

”Suomi on antanut naisille äänioikeuden kolmantena maailmassa ja vaalikelpoisuuden ensimmäisenä maailmassa. Muutoinkin maamme on kunnostautunut varsinaisena tasa-arvon mallimaana kansainvälisessä vertailussa. Tämä kunniakas historia saattaa hiukan sumentaa tarkkaavaisuuttamme nykytilanteen suhteen. Suomessa tasa-arvokehitys on jäänyt paikalleen erityisesti työmaailmassa ja koulutus- ja uravalinnoissa, niin kuin moni teistä on varmasti joutunut kokemaan.”

Halonen pitää ongelmallisena ennakko-olettamusta miesten ylivertaisuudesta matematiikassa ja tekniikassa. Olettamukset ohjaavat tyttöjä ja naisia epäreilusti pois teknologioista. ”Jos tytöllä ja pojalla on sama numero koulussa matematiikassa, mutta tytöllä on paremmat arvosanat kielissä, niin usein sanotaan että tytön kannattaisi keskittyä tulevaisuudessa kieliin. Miksikäs ei, mutta jos hänen arvosanansa on sama kahdeksikko kuin pojallakin matematiikassa, voi hän yhtä lailla jatkaa matematiikan opintoja.”

Törmääminen näihin stereotypioiden luomiin asenteisiin pysäyttää monen tytön ja naisen tien tietotekniikka-alalle. Halosen mukaan seurauksista kärsii koko Suomi. ”Se on suuri menetys sekä yhteiskunnalle, että karhunpalvelus ihmiselle. Jokaisen meistä tulisi saada seurata omia tavoitteitaan ja toteuttaa itseään myös ammatillisesti haluamallaan tavalla, ilman yhteiskunnallisten normien tai rakenteiden ohjailua. Tietotekniikka on esimerkki miesvaltaisesta alasta, vaikka kiinnostusta siihen löytyy myös naisilta. Ja niin kuin tiedämme, kyse ei ole myöskään naisten kyvystä oppia.”

Presidentti korosti, että tyttöjen ja naisten on saatava vahva rooli maailman nopeassa digitalisoitumisessa. #mimmitkoodaa-ohjelman naisia presidentti kannusti muutoksen johtotähdiksi. ”Teistä voi tulla roolimalleja monille tytöille. Maailma digitalisoituu valtavaa vauhtia. Tietotekniikkaa käyttävät ja siitä hyötyvät lähes kaikki, jolloin tuotteiden ja palveluiden pitää vastata monenlaisiin tarpeisiin. On tärkeää, että me naiset olemme tässä kehityksessä mukana, jolloin muutosprosessi saa laajemman perspektiivin ja me naiset saamme myös enemmän mahdollisuuksia.”

Presidentti Halonen alleviivasi #mimmitkoodaa-ohjelman painoarvoa yhteiskunnan muutosvoimana, viitaten ohjelman joulukuussa 2019 saamaan EU:n tasa-arvopalkintoon. Myös ohjelma vetäjä Milja Köpsi sai presidentiltä arvostusta nimeltä mainiten. ”Tämä on siis taattua tavaraa. Ohjelman naisille suunnattu sisältö on maksutonta ja ohjelman kautta tarjotaan myös tukiverkostoja, mikä madaltaa kynnystä sukeltaa koodaamisen maailmaan. Tämä on tärkeä ja konkreettinen edistysaskel muutoksen aikaansaamiseksi. Ohjelma on lisäksi saanut EU:ssa Erasmus-ohjelman kautta operatiivisen benchmark-statuksen naisten onnistuneesta kannustamisesta ohjelmistoalalle. Ohjelman vetäjä Milja Köpsi vie näitä kokemuksia muutoinkin eteenpäin.”

Presidentti ottaa itse myös henkilökohtaista tuntumaa koodaamiseen ja kehottaa toimintaan. ”Riisutaan yhdessä tietotekniikan mystisyys ja pistetään maailma koodeiksi. Kysymyshän on tavallaan vain uuden kielen oppimisesta, minkä avulla rakennamme modernia todellisuuttamme. Olen itsekin luvannut tutustua kurssiin. Pistetään töpinäksi. Tsemppiä jännälle matkalle uuteen ja onnittelut mielenkiintoisesta alavalinnasta.”

”Jonkun vuoden kuluttua ohjelma on ehkä jo nimeltään Mimmit koodaa, ja kundit kans”, heitti Halonen hymyillen puheensa lopuksi.

Presidentin arvovaltainen viesti saa suurimmat mahdolliset kiitokset #mimmitkoodaa-ohjelman tärkeimmiltä vaikuttajilta. ”Presidentin puheenvuoro on vahva herättävä signaali koko yhteiskunnalle, että muutosta tarvitaan ja tietotekniikka-ala on siinä ytimessä. Olemme enemmän kuin tyytyväisiä, että presidentti näkee #mimmitkoodaa-ohjelmassa tärkeän muutosvoiman. Itse olen tietysti ohjelman vetäjänä erityisen kiitollinen presidentin painavasta viestistä ja tuesta sekä kauniista sanoista jopa minulle henkilökohtaisesti”, kiittää #mimmitkoodaa-ohjelmaa vetävä Milja Köpsi.

Ohjelmaa johtavan Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha näkee presidentin puheen vertauskuvana koko nopeasti kasvavalle ja Suomen menestystä kokonaisvaltaisesti tukevalle toimialalle. ”Presidentti Tarja Halonen on Suomessa se henkilö, joka on murtanut tärkeimmät lasikatot. Me pyrimme siihen, että #mimmitkoodaa-ohjelma siirtää ohjelmistoalan omat lasikatot historiaan, minne ne todellakin kuuluvat. Ohjelmaan on kolmessa vuodessa lähtenyt mukaan jo 7000 naista, mikä todistaa muutoksen olevan jo vauhdissa. Naiset ovat upeita osaajia, jotka ohjelmistoyritykset toivottavat sydämestään lämpimästi tervetulleiksi. Tämä ohjelma on siitä paras todistus.”

Kevään 2021 ”This Is Not a Webinar” -tapahtumassa ovat mukana Accenture, Brella, Digia, Ericsson, FITech verkostoyliopisto, IBM, Islet, Laurea, Microsoft, Siili, TietoEVRY, Yle Dev ja Zalando. Tapahtuman teknisestä toteutuksesta vastaa Brella. Tapahtuman verkkosivut https://mimmitkoodaa.ohjelmistoebusiness.fi/thisisnotawebinar/

Lähde: Ohjelmisto- ja e-business ry

 

Author: Tuula Pohjola