Jätevesien ja eläintilojen valumavesien vaikutus infektioriskeihin – asiantuntijaseminaari 19.2.

Suolistoperäisten päästölähteiden vaikutuksista vesistöjen hygieeniseen laatuun on saatu tuloksia. Valumavesien hallinnasta ja niiden vaikutuksista kerrotaan asiantuntijaseminaarissa perjantaina 19. helmikuuta klo 9–12 avoimessa Teams-webinaarissa.

Tilaisuuden järjestää VAIR-hanke (Häme edelläkävijänä yhdyskuntajätevesien ja eläintilojen valumavesien hallinnassa vesivälitteisten infektioriskien torjumiseksi). Valumavesien infektioriskejä ovat selvittäneet Hämeen ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus. “Hankkeessa on selvitetty vesistöön kulkeutuvien jätevesien ja valumavesien sekä käyttöveden mikrobiologisia riskejä ja riskienhallintaa sekä tuotettu uutta tietoa vesien mikrobiologisen puhdistuksen ratkaisuista”, kertoo projektin vetäjä Tiina Tulonen Helsingin yliopistosta.

Hulevesien hallinta on ajankohtainen aihe kaikkialla. Hulevesien epäpuhtaudet aiheuttavat vesistöjen likaantumista ja ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat sään ääri-ilmiöt tulevat todennäköisesti lisäämään ongelmia. Ensisijaisena vaihtoehtona hulevesien määrän ja laadun hallinnassa ovat niin sanotut luonnonmukaiset ratkaisut. Infektioriskien torjuntaan tarvitaan myös muita menetelmiä.

Yksi hulevesien puhdistamiseksi esitetty ratkaisu on biohiilisuodatus. Vahanen Environment Oy tutki biohiilisuodatusta Espoon Otsolahdenniityllä, jossa hulevesien bakteerimäärä väheni selkeästi. Myös VAIR-hankkeessa tutkitaan biohiilisuodatusta hulevesien käsittelyssä. Laboratoriomittakaavan tutkimusta tehdään HAMK:ssa ja käytännön tutkimus on käynnissä Ypäjällä. ”Siellä hulevettä johdetaan suodatinyksikköön, jossa on rinnakkain hiekkasuodatus ja biohiilisuodatus. Näin päästää vertaamaan niiden eroja,”, kertoo Markku Saastamoinen Luonnonvarakeskuksesta.

Uimavesien välityksellä leviävien infektioriskien suuruutta selvitetään kahdella uimarannalla ja talousvesivälitteisiä riskejä yhdellä pohjavedenottamolla. Jotta voitaisiin arvioida millaista ja miten suurta terveysriskiä bakteerimäärä voi aiheuttaa veden käyttäjille, täytyy ensin selvittää mitä vedenlaatua indikoivia suolistoperäisiä mikrobeja ja taudinaiheuttajia pintavesissä esiintyy. Kartoitusta tehdään jätevedenpuhdistamojen ja hulevesien purkualueilla, uimarannoilla, puutarha- ja kasvihuoneviljelmien kasteluvedenottopaikoilla ja eläintilojen valuma-alueilla. ”Terveysriskien arviointi toteutetaan erilaisilla vedenlaatuskenaarioilla, joita ovat BAU (business as usual), jätevesipäästön vaikutus, UV-LED-tekniikan käyttö, kosteikkokäsittely, hevostilan vaikutus, biohiilisuodatuksen käyttö, hellejakso ja tulva”, erikoistutkija Päivi Meriläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo.

Keskustelu lisätutkimuksia ja -selvityksiä vaativista asioista jatkuu Open Bioeconomy Week –tapahtuman yhteydessä kansainvälisessä asiantuntijaseminaarissa toukokuussa. “Siellä aiheena on sekä valumavesien että jätevesien haittavaikutusten minimoiminen,” kertoo Harri Mattila HAMK:sta.

Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Hämeen Liitto.

Lähde: Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK 

Author: Saara Teirikko