Ilmastouutisointi pitää pintansa Suomessa ja maailmalla

Koronakriisin on pelätty jättävän varjoonsa monia muita tärkeitä kysymyksiä, kuten ilmastonmuutoksen. Jos julkinen huomio kiinnittyy vain lyhyen aikavälin ongelmiin, voivat pidemmän aikavälin ongelmat edetä vaarallisen vaivihkaisesti. Suomessa tämä pelko näyttäisi olevan turha, sillä ilmastokysymykset ovat pysyneet pinnalla korona-aikanakin. Tammi-huhtikuussa 2021 ilmastouutisointi oli 1,9 kertaa vilkkaampaa kuin 2010-luvulla keskimäärin.

Tiedot perustuvat Helsingin Sanomien uutisointiin. Suomesta kerätty aineisto on nyt julkaistu ensi kertaa osana kansainvälistä MeCCO-seurantaa, joka kokoaa yhteen ajantasaisia tietoja yli 50 maan ilmastouutisoinnista. Jatkossa myös Suomea koskevat tiedot päivitetään seurantasivustolle kuukausittain. Helsingin Sanomien lisäksi mukana on tietoja Ilta-Sanomien ilmastouutisoinnista.

Ilmastouutisoinnista ei välttämättä tarvitse uutisoida nykyistä enempää, mutta ilmastokeskustelun laatua on syytä kohentaa. Ilmastouutisointiin perehtynyt Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Jari Lyytimäen mukaan laadukkaan ilmastojournalismin on oltava paitsi totuudenmukaista, myös tarvittaviin muutoksiin motivoivaa.

Jatkossa myös automatisoidut tiedonkeruun menetelmät ja koneoppiminen tarjoavat uusia mahdollisuuksia ympäristöuutisoinnin määrän ja laadun seurantaan, oli kyse perinteisistä uutismedioista tai sosiaalisesta mediasta. Kieliteknologian työkaluja hyödyntäen voidaan esimerkiksi kartoittaa, mitkä aiheet nousevat esiin uutisvirrassa ja milloin.

Ilmastouutisoinnin seurantaa kehitetään Suomen ympäristökeskuksen NewsData-hankkeessa ja uutisointia tutkitaan Suomen akatemian rahoittamassa, energiapolitiikan tulevaisuutta luotaavassa DECENT-hankkeessa sekä Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa ekohyvinvointivaltion edellytyksiä hahmottavassa ORSI-hankkeessa.

Lähde: SYKE 

Author: Saara Teirikko