WWF hillitsee Inkoonjoella tulvia ja poistaa esteen kalojen vaelluksen tieltä

WWF parantaa Inkoon Västankvarnin alueella vesienhallintaa yhteistyössä maanomistajien kanssa. Parempi vesienhallinta vähentää tulvaongelmia ja vesistöjen ravinne- ja kiintoainekuormitusta. Lisäksi WWF poistaa alueella virtaavasta Inkoonjoesta kalojen liikkumista vaikeuttavan esteen. WWF on aloittanut Inkoon Västankvarnissa työn Itämeren ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Västankvarniin rakennetaan noin 550 metriä pitkä kaksitasouoma. Kaksitasouomassa ojan ympärille rakennetaan tulvatasanteet, jolloin uoma on aiempaa tilavampi ja estää siten vettä nousemasta pelloille tulvien aikaan. Kun vesi tulvii pelloille, se huuhtoo mukanaan ravinteita ja kiintoaineita Inkoonjokeen ja edelleen Itämereen.

Kaksitasouoma on esimerkki niin sanotusta luonnonmukaisesta peruskuivatuksesta, joka on paras vaihtoehto ympäristön ja peltojen kuivatuksen yhteensovittamiseksi. WWF rakentaa Inkoonjokeen myös pohjakynnyksiä, jotka hidastavat joen virtaamaa ja tasaavat tulvahuippuja. Lisäksi Västankvarnin alueella sijaitseva liian pieni tierumpu vaihdetaan isompaan. Isompi tierumpu ei patoa vettä pienemmän rummun tapaan. Vedenkorkeutta alueella on jatkossa mahdollista säätää säätöpadon avulla, joka rakennetaan Västankvarnin koulun viereen säätöpadon nykyisen kiinteän padon tilalle. Uuden padon ansiosta vedenkorkeutta on mahdollista säädellä lankkujen avulla, joita voidaan poistaa tai lisätä tarvittaessa. Säätömahdollisuus vähentää tulvimista ja uoman liiallista kuivumista. Toisen alueella sijaitsevan padon, Smedsin padon, edusta kynnystetään kivillä, jotta kalat ja muu virtavesilajisto pääsevät liikkumaan padon yli esteettömästi läpi vuoden.

Kokonaisuuden toteuttaminen ei olisi mahdollista ilman toimivaa yhteistyötä maanomistajien, eli Västankvarnin opetus- ja tutkimustilan sekä Henrik Sundbladin, kanssa. ”Nyt pelloilla on hyvät edellytykset säästyä tulvilta. Tällaisia toimenpiteitä olisi pitänyt tehdä jo 20 vuotta sitten, jos niistä olisi tiedetty. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan!”, Henrik Sundblad toteaa.

VALUTA-hanke rahoitetaan Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta ja Vauhtia vaellukseen- hanketta rahoittaa Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR). Molempien hankkeiden omarahoitusosuuden mahdollistaa Lassi Leppinen Säätiön merkittävä lahjoitus WWF:lle. Kiviaineksen kohteiden toteutukseen lahjoitti Rudus Oy.

Lähde: WWF Suomi

Author: Riikka Pasanen