Päättäjien on pidettävä kiinni lupauksistaan luonnolle – valtioiden on puolitettava tuotannon ja kulutuksen luonnolle aiheuttama jalanjälki

 

Ohjelmajohtaja Anne Tarvaisen mielipidekirjoitus julkaistiin Aamulehdessä 26.9.2021.

Luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. WWF:n tänä vuonna julkaiseman raportin mukaan reilussa vuosikymmenessä sademetsää on kadonnut noin Ruotsin pinta-alan verran. Metsien tuho on osa suurta kriisiä – luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä.

Tilanne on kuitenkin vielä käännettävissä, jos päättäjät tarttuvat toimeen kansainvälisissä neuvottelupöydissä.

Tällä hetkellä maailman päättäjät ovat koolla YK:n yleiskokouksessa. Kokouksessa on aika vahvistaa vuoden takaisia lupauksia: viime vuoden yleiskokouksessa lukuisat valtionjohtajat allekirjoittivat Leaders Pledge for Nature -sitoumuksen. Mukana oli myös Suomi presidentti Sauli Niinistön allekirjoituksella, ja sittemmin sitoutuneiden joukko on kasvanut lähes 90 maahan.

Sitoumuksella valtiot lupaavat toimia luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Merkittäviä päätöksiä päämäärän saavuttamiseksi ei ole vielä kansainvälisellä tasolla tehty.

YK:n yleiskokous on tärkeä valmistava askel ennen kokousta, josta päätöksiä todella odotetaan. Lokakuussa järjestetään koronapandemian takia siirretty YK:n biodiversiteettikokous, tarkemmin ottaen sen ensimmäinen vaihe. Kokouksen päättävä osa on edessä huhti-toukokuussa 2022, ja silloin lopputuloksena tulisi olla Pariisin ilmastosopimuksen kaltainen sitova sopimus luonnon monimuotoisuudesta. Sopimus kattaa tavoitteet luonnon monimuotoisuuden suojelulle ja elvyttämiselle vuoteen 2030.

Biodiversiteettikokouksessa Suomen ja muiden Leaders Pledgeen sitoutuneiden maiden tulee lunastaa lupauksensa. Maiden on pidettävä kiinni sopimuksen luonnokseen kirjatusta tavoitteesta pysäyttää luonnon köyhtyminen vuoteen 2030. Sopimuksen tulee taata suojelua ja puuttua luontokadon juurisyyhyn, luonnonvarojen ylikulutukseen. Valtioiden on puolitettava tuotannon ja kulutuksen luonnolle aiheuttama jalanjälki.

Näiden päämäärien saavuttaminen vaatii suuria rakenteellisia muutoksia, erityisesti murrosta ruuantuotannossa eli maataloudessa ja kalastuksessa. Meidän on nähtävä luonto kaiken elämän ja kehityksen edellytyksenä, ei pelkkänä resurssien lähteenä.

Suomi vaikuttaa YK:n biodiversiteettikokouksessa osana EU:ta, ja meillä on ehdottomasti mahdollisuus olla kokouksessa kokoamme suurempi toimija.

Vauraana yhteiskuntana Suomella on globaali vastuu nostaa esiin sopimuksen oikeudenmukaisuutta. Näkökulmalle on paikkansa, sillä tällä hetkellä biodiversiteettisopimuksen luonnoksessa tulisi vielä vahvistaa alkuperäiskansojen oikeuksia ja ihmisoikeusperustaisuutta. Oikeudenmukaisuutta on myös ajaa sopimuksen lopulliseen versioon tuotannon ja kulutuksen puolittamista, sillä länsimailla on ollut merkittävä rooli niin ilmasto- kuin luontokriisin aiheuttajana. Jos kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvitsisimme neljä maapalloa.

Voimme siis olla neuvottelujen edelläkävijä vain katsomalla peiliin. Kun tunnustamme globaalin vastuumme, voimme olla aidosti kokoamme suurempi, vastuullinen toimija.

Lähde: WWFSuomi 

 

Author: Saara Kämppi