Tänä vuonna luettu 2 513 650 uutista.
This year 2 513 650 news read.

Tasa-arvon edistämiseksi tarvitaan tekoja! Tapahtumassamme nostettiin tapetille perhevapaauudistus

Suomen Ekonomien perhevapaajärjestelmän uudistusta käsitelleessä seminaarissa pureuduttiin työelämän tasa-arvon parantamiseen.

Suomen Ekonomien perhevapaajärjestelmän uudistusta käsitelleessä seminaarissa pureuduttiin työelämän tasa-arvon parantamiseen. Seminaarissa keskustelijoina olivat mm. sisäministeri Kai Mykkänen, kansanedustaja Ville Niinistö, kirjailija Eveliina Talvitie, EK:n työelämäasioista vastaava johtaja Ilkka Oksala ja Aktian pääekonomisti Heidi Schauman.

Suomen Ekonomien tekemän selvityksen mukaan sen jäsenistön opiskeluaikojen tasa-arvoiset ajatukset urasta eivät konkretisoidu käytännössä. Opiskeluaikana vain 12 % miesekonomeista piti omaa uraansa puolison uraa tärkeämpänä, mutta työelämään siirryttyään jopa 38 % miehistä pitää omaa uraansa tärkeämpänä. Naisista puolison uraa tärkeämpänä piti opiskeluaikana 4 %, mutta työelämään siirryttyä luku yli nelinkertaistui. Muutos kertonee siitä, että miehen ura muuttuu tärkeämmäksi, kun työelämän realiteetit, palkkaus, perhevastuun jakautuminen ja tasa-arvokysymykset tulevat konkreettisiksi. Erityisesti asiantuntija-asemassa työskentelevät naiset kokevat, että perhevastuun keskittyminen heille ei ole ollut suunniteltu valinta, vaan siihen on ajauduttu. Suurimmassa osassa perheitä äidit ovat tuplasti enemmän kotona hoitamassa sairasta lasta kuin isät. Voidaankin todeta, että äidit ottavat vastuuta perheestä työajalla, isät vapaa-ajalla. Tämä johtaa siihen, että naisilla ja miehillä ei ole samanlaiset mahdollisuudet keskittyä uraansa.

Eveliina Talvitie totesi: "Sukupuolten välisen työnjaon historia on niin tavattoman pitkä. Asenteet ja rakenteet vaikuttavat voimakkaasti arjen ratkaisuihin. Tämän muuttaminen ei tapahdu kädenkäänteessä eivätkä korjausliikkeet ole niitä kaikkein edullisimpia. Eihän kukaan poliitikko sano vastustavansa tasa-arvoa, mutta silti päätökset ovat sellaisia, että ne eivät edistä sitä. Silloin kun halutaan, että yhteiskunnasta tulee tasa-arvoinen, siihen tulee satsata silkkaa rahaa. Ja koska tulokset tulevat myös paljon myöhemmin - pitkällä aikavälillä - tekee sekin poliittisen päätöksenteon hankalaksi".

Suomi on pitkälti jäljessä muita Pohjoismaita siinä, miten isät käyttävät perhevapaita. Esimerkiksi Ruotsissa ja Islannissa järjestelmää on uudistettu lainsäädännöllä ja se on lisännyt merkittävästi isien kotiin jäämistä. Keskustelijat olivatkin sitä mieltä, että asenteiden muuttaminen ei onnistu Suomessakaan ilman, että lainsäädännöllä annetaan siihen ikään kuin lupa ja oikeutus. Miehisillä aloilla ja erityisesti työläisammateissa on edelleen suuria kulttuurillisia esteitä isän kotiin jäämiselle.

Suomessa isät käyttävät vain 9,7 % perhevapaiden tuista, kun Ruotsissa vastaava prosenttiluku on 25,2 % ja Islannissa 38 %. Islannissa luvut olivat aiemmin Suomeakin huonommat, käytännössä lähes kukaan isä ei käyttänyt perhevapaita, kunnes tehtiin merkittävä lakiuudistus, jossa isät kiintiöitiin pitämään perhevapaata. Jos lakiuudistusta ei tehdä Suomessa, niin nykyisellä kehitystahdilla perhevapaat jakautuisivat tasaisesti noin 200 vuoden päästä.

Ministeri Mykkänen sanoi seminaarissa: "On oikein, että kiintiöidään perhevapaat, koska meillä on kulttuurillinen taakka siihen, että äiti panostaa äitiyteen, mies uraan. Vauvavaiheen työnjako jää helposti tavaksi. Vaikka ei se muutama vuosi kotona koko uraa ratkaise, mutta tämä malli hoitaa perhettä, kotia ja lapsia jää päälle. On kuitenkin lapsen etu, että muodostuu tiivis suhde kumpaankin vanhempaan. Ja nämä ensimmäiset vuodet ovat ratkaisevia, jota on sitten vaikea myöhemmin paikata. Tärkeää on, että yhteiskunnan tahtotila tehdään selväksi, eli että yhteiskunta tukee tasaista jakoa."

Sivistys- ja sosiaalipolitiikan asiantuntija Terhi Peltokorpi nosti esiin myös sen, että on hyvin yleistä, että kun isä jää perhevapaalle, hänelle ei palkata töihin sijaista. Tällöin muu työyhteisö joutuu kantamaan lisääntyneen työtaakan. Isien osa-aikatyöskentelyä ei myöskään tueta. Lisäksi pitäisi huomioida voimakkaampi panostaminen varhaiskasvatukseen, jotta saisimme sekä äidin että isän aikaisemmin ja tasaisemmin takaisin työelämään.

Vaikka keskusteluun osallistujat olivatkin pitkälti yhtä mieltä siitä, että lainsäädännöllisiä uudistuksia tarvitaan, oltiin siinä kuitenkin eri linjoilla, saako uudistus maksaa vai ei. Käytännössä hyvän järjestelmän rakentaminen vaikuttaa olevan hyvin hankalaa ilman ainakin alkuvaiheessa tulevia lisäkustannuksia. Isien palkkojen ollessa suuremmat tulee ansiosidonnaisen kustannuksia väistämättä lisää, jos luodaan esimerkiksi Islannin malli, jossa isät pakotetaan olemaan kotona perhevapaalla tietty aika. Pitkällä aikavälillä lisäkustannuksen hyödyt olisivat merkittäviä nimenomaan tasa-arvon, naisten palkkakehityksen sekä tuleville sukupolville annettavan mallin näkökulmasta.

Politiikan tutkija Erkka Railo nosti esiin myös sen faktan, että kaikkien nuorten naisten asema työmarkkinoilla on heikompi kuin miesten, vaikka naisella ei olisikaan lapsia tai aikomusta perustaa perhettä. Työnantaja ikään kuin varautuu jo siihen, että nuori nainen tulee perustamaan perheen. Tämä johtaa alempaan palkkakehitykseen, huonompiin mahdollisuuksiin edetä uralla sekä määräaikaisten työsuhteiden käyttöön. Lähes kolmasosalla perhevapaalla olevista naisista ei ole vakituista työpaikkaa, johon palata. 

Suomen Ekonomit ajaa vahvasti perhevapaajärjestelmän uudistamista. Ylivoimainen keino edistää tasa-arvoa työelämässä on uudistaa perhevapaajärjestelmä. Muut tasa-arvoa edistävät uudistukset ovat yhteensäkin merkityksettömiä perhevapaajärjestelmän rinnalla. Perhevapaauudistuksen merkitys on tasa-arvon kannalta ensisijainen, koska perhevapaiden jakaantumisella on selvä yhteys muun perhevastuun jakaantumiseen. Vain tasaisesti jaettu perhevastuu voi johtaa tasa-arvoiseen työelämään.

Suomen Ekonomien mielestä perhevapaita uudistettaessa on keskityttävä isien vapaiden lisäämisen ohella järjestelmän joustavuuteen. Etuusjärjestelmän on mahdollistettava kaikki tavat käyttää vapaita, jos työntekijä ja työnantaja pääsevät niistä sopimukseen.

Voit katsoa livetallenteen tilaisuudesta täältä: http://videonet.fi/web/suomenekonomit/20181107

Lähde: Suomen Ekonomit 


Päivitetty/Updated: 09.11.2018

Yhteistyökumppaneita

Twitter

Yhteistyökumppaneita

Tietoa Vastuullisuusuutisista

Vastuullisuusuutiset.fi on SoMe-kanava vastuullisille yrityksille ja organisaatioille.

Vastuullisuusuutiset.fi-portaalissa julkaistaan kotimaisia ja kansainvälisiä vastuullisuuden ja kestävän kehityksen uutisia päivittäin – 7 päivänä viikossa vuoden jokaisena päivänä kello 10.00 ja 17.30. Viikottain julkaisemme myös yhteistyökumppaneidemme parhaat käytännöt lukijoillemme.

Kello 10 ilmestyvän Vastuullisuusuutiset.fi-uutiskirjeen voi tilata kuka tahansa. Vastuullisuusuutiset.fi-uutisten toimituksesta vastaavat Crnet Oy ja CRnet Verkosto. Teknisestä toteutuksesta vastaa Metael Oy. Vastuullisuusuutiset.fi vastaava päätoimittaja on TkT Tuula Pohjola.

Lisää tietoa Vastuullisuusuutiset.fi-yhteistyöstä

About Us

Vastuullisuusuutiset.fi (CSR News) is a social media channel for responsible businesses and organizations.

Vastuullisuusuutiset.fi publishes national and international news about corporate social responsibility (CSR) and sustainable development - every day of the year at 10.00 and 17.30. We also publish weekly best practice news from our partner organizations.

Anyone can subscribe to the Vastuullisuusuutiset.fi- morning newsletter free of charge. The news are assembled by CRnet Oy and CRnet Network. The technical execution is provided by Metael Oy. The Editor in Chief is D.Sc.(Tech.) Tuula Pohjola.