Professori: Ilmainen koulutus avaa lahjakkaille tien eliittiin - erityisesti yhden eliittiryhmän valta on kasvanut Suomessa viime aikoina

Suomen eliitti ei varallisuudellaan pröystäile. Meillä arvostetaan tavallisuutta, sanoo maamme tunnetuin eliitin tutkija, valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta. 

Tavallisuuden ihanne poliittisessa kulttuurissa on tyypillistä kaikille Pohjoismaille. Meillä se johtunee luterilaisesta etiikasta sekä työläisten ja talonpoikien vahvoista kansalaisliikkeistä.

Ruostetsaari korkeasti koulutettuna tutkijana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana omaa edellä mainitun hyveen, vaikka ei itse katsokaan kuuluvansa eliittiin.  Tutkimuksen kohteina ovat energiapolitiikan ohella muun muassa eliiteissä, yhteiskunnan valtarakenteissa ja vuorovaikutusverkostoissa tapahtuneet muutokset 1990-luvulta tähän päivään.

Väite siitä, että eliitin, yhteiskunnan ylimmän päätöksentekijäjoukon, ja kansan välissä vallitsisi syvä kuilu, on Ruostetsaaren mukaan asian yksinkertaistamista. -Ei ole yhtä yhtenäistä eliittiä tai yhtä kansaa. Korkeasti koulutetut ja johtavissa asemassa olevat kansalaiset ovat lähempänä eliittejä kuin muut kansalaiset. Eri eliittien yhtenäisyys sekä niiden ja kansalaisten välinen asenteellinen etäisyys on jopa supistunut 1990-luvun alun jälkeen. - On suuria jakolinjoja, kuten vaikkapa Nato-kysymys tai suhtautuminen maahanmuuttoon. Useimmissa asioissa kansan ja eliitin arvot ovat kuitenkin melko lähellä toisiaan.

Ruostetsaari on jakanut eliitit seitsemään ryhmään: politiikka, hallinto, elinkeinoelämä, järjestöt, joukkotiedotus, tiede ja kulttuuri. -Viime aikoina elinkeinoelämän eliitin painoarvo on kasvanut politiikan eliittiin nähden. Kilpailukykysopimuksen syntyminen on tästä hyvä esimerkki. Eriarvoisuudesta on syytä olla huolissaan, vaikka kansainvälisessä vertailussa tuloerot ovat Suomessa yhä pienet. Talouden käännyttyä kasvuun myös tuloerot todennäköisesti kasvavat, kuten kävi 1990-luvun suuren laman jälkeen. 

Suomen suuri vahvuus edelleen koulutus. - Maksuton yliopistokoulutus mahdollistaa sosiaalisen liikkuvuuden ja sen, että lahjakkaimmat ihmiset voivat nousta johtotehtäviin. Eliittien avoimuus on keskeistä demokratian toteutumisen kannalta, Suomessa näin on. Meillä eliitteihin kuuluminen ei juurikaan periydy, vaatimattomistakin oloista voi kohota eliittiin.

Ruostetsaaren mukaan 1990-luvun lamasta selvittiin, kun kehitettiin koulutusta, tutkimusta ja tuotekehitystä. Niin pitäisi tehdä nytkin leikkaamisen sijaan.  -Koulutustason lasku huolestuttaa minua. Meillä on paljon nuoria, jotka eivät jatka opiskelua peruskoulun jälkeen ja hanki ammattia. Oppivelvollisuutta tulisi pidentää niin, että kaikilla peruskoulua seuraisi joko lukio tai keskiasteen tutkinto. (Kuva: Satakunnan Kansa).

Lähde: Satakunnan Kansa