Arvometalleja ilman louhimista - elektroniikkaromusta kultakaivos Laboratoriossa Jyväskylän Ylistönmäellä yritetään parhaillaan napata kiini uraani. Hopea, palladium, kulta ja kupari ovat jo hallussa. Jyväskylän yliopiston kemian laitos on usean vuoden ajan kehittänyt uusia metallien talteenottojärjestelmiä yhteistyössä Jyväskylän Energian kanssa. Yhteistyön tuloksena JE: llä on jo resepti, jolla voimalaitosten lentotuhkasta pystytään ottamaan talteen jalometalleja ja harvinaisia maametalleja. Tuhka saa kuitenkin vielä tovin odottaa käsittelyyn pääsyä, sillä ensin käydään SER:n eli sähkö- ja elektroniikkaromun kimppuun. Sähkö- ja elektroniikkaromusta otetaan jo nyt talteen iso osa siinä olevasta kullasta ja palladiumista, kertoo Jyväskylän yliopiston tutkija Ari Väisänen. Yliopistossa on tutkittu etenkin arvokkaiden maametallien erottelua. Yksinkertaistettuna: ensin piirilevyt murskataan hienojakoiseksi aineeksi tai vaihtoehtoisesti poltetaan tuhkaksi. Sen jälkeen materiaali pääse happokylpyyn. Yliopiston tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jossa vaiheittaisten happokylpyjen aikana materiaalissa olevat eri metallit voidaan erotella omiin liuoksiinsa. Se helpottaa metallien talteenottoa mahdollisimman puhtaana. Tuhat kiloa piirilevyjä sisältää 200-300 grammaa palladiumia, hopeaa useamman kilon ja kultaa noin puoli kiloa. Muun muassa Kittilän kultakaivoksesta louhitussa malmissa kultaa on keskimäärin viisi grammaa tonnissa. - Kun ajattelee, kuinka korkeita näiden metallien hinnat ovat, niin ilman muuta ne on järkevää ottaa tehokkaasti talteen. Jyväskylän Energian kehityshankkeista vastaava Risto Ryymin kertoo, että insinöörit laskevat parhaillaan Jyväskylään rakennettavan demolaitoksen laitteiden ja säiliöiden mitoituksia. Ensi elokuuhun mennessä pitäisi olla selvillä koko laitoksen kustannus ja kannattavuus. - Laboratoriotulokset ovat ainakin olleet vakuuttavia. Nyt lasketaan, miten prosessi isossa mittakaavassa toimisi. Harvinaisten maametallien ja jalometallien erottaminen piirilevyistä on kiertotaloutta parhaimmillaan. Kun metalleja voi erottaa eri materiaaleista ja ottaa ne käyttöön aina uudestaan, niitä ei tarvitsisi louhia maaperästä. Tutkija Ari Väisänen odottaa malttamattomana demolaitoksen tutkimusympäristön valmistumista. Laitoksessa voisi kokeilla arvokkaiden metallien liuottamista myös muusta ylijäämämateriaalista, muun muassa teollisuuden sivutuotteista. - Uskoisin, että tällä keinoin olisi mahdollisuus tulla metallien suhteen melko omavaraiseksi. Lähde: Yle Päivitetty/Updated: 07.02.2018 Tweet to @vastuullisuus |
Vastuullisuusuutiset
Pakolaisuus 24.04.2018 Vuoden pakolaisiksi valittiin projektityöntekijä ja lähihoitajaopiskelija >> | |
Kiertotalous 24.04.2018 Teknologiateollisuuteen haetaan kasvua kiertotalouden bisnesmalleilla >> | |
Sosiaalinen media 24.04.2018 Miljardit twiitit todistavat: somekuplat ja kaikukammiot ovat todellisia >> |
CSR News
Finance 24.04.2018 'Money talks': A $1.2 trillion fund manager is about to pull money from companies that won't act on climate change >> | |
Responsibility 24.04.2018 Bangladesh protesters demand justice five years after factory disaster >> | |
Politics 24.04.2018 Syria: western nations seek to bypass Russian veto at UN >> |
Yhteistyökumppaneiden vastuullisuusuutisia
Partners' Best Practices
Viimeisimmät blogit
Luetuimmat (7 päivää)
Ilmastonmuutos 22.04.2018 Elämme erilaisessa ilmastossa 30 vuoden kuluttua >> | |
Terveys 23.04.2018 Laaja tutkimus selvittää kauran sopivuutta kaikille vatsoille >> | |
Työhyvinvointi 18.04.2018 Etätyöläisen ergonomia - asiantuntijan vinkit kotikonttoriin >> | |
Tutkimus 19.04.2018 Ensimmäinen tutkimus vanhoillislestadiolaisten taloudellisesta toiminnasta >> | |
Koulutus 19.04.2018 Pilottiprojekti: Maahanmuuttajaäitien suomen kieli haltuun vuodessa >> |
Most Read News
Business 21.11.2017 A Swedish startup has turned the air pollution mask into a fashion item - and it's taking over Asia >> | |
Business 14.11.2017 Airbnb automatically caps rental offers in central Paris >> | |
Digitalisation 12.12.2017 EU health ministers agree on accelerating development of e-health services >> | |
Economy 28.01.2018 France's Macron 'must show example' on deficit: EU commissioner >> | |
Pollution 05.11.2017 Air pollution damaging millions of kidneys every year >> |
Luetuimmat (180 päivää)
Biotalous 09.03.2018 Biohajoava muovi on mainettaan pahempi - asiantuntijat kieltäisivät sen kuluttajakäytön >> | |
Turvallisuus 30.10.2017 Olkiluodon ympärillä poikkeuksellisen suuri väestö >> | |
Kiertotalous 10.11.2017 Lumpusta syntyy priimaa muotivaatetta - lahtelainen keksintö niittää mainetta ja kunniaa >> | |
Politiikka 22.12.2017 Tutkimus: Viherryttäminen ei auta ilmastoa >> | |
Energia 12.02.2018 Uuden ydinvoimalan lupakäsittely uhkaa venyä edelleen >> |
Tietoa Vastuullisuusuutisista
Vastuullisuusuutiset.fi on SoMe-kanava vastuullisille yrityksille ja organisaatioille.
Vastuullisuusuutiset.fi-portaalissa julkaistaan kotimaisia ja kansainvälisiä vastuullisuuden ja kestävän kehityksen uutisia päivittäin – 7 päivänä viikossa vuoden jokaisena päivänä kello 10.00 ja 17.30. Viikottain julkaisemme myös yhteistyökumppaneidemme parhaat käytännöt lukijoillemme.
Kello 10 ilmestyvän Vastuullisuusuutiset.fi-uutiskirjeen voi tilata kuka tahansa. Vastuullisuusuutiset.fi-uutisten toimituksesta vastaavat Crnet Oy ja CRnet Verkosto. Teknisestä toteutuksesta vastaa Metael Oy. Vastuullisuusuutiset.fi vastaava päätoimittaja on TkT Tuula Pohjola.
Lisää tietoa Vastuullisuusuutiset.fi-yhteistyöstä
About Us
Vastuullisuusuutiset.fi (CSR News) is a social media channel for responsible businesses and organizations.
Vastuullisuusuutiset.fi publishes national and international news about corporate social responsibility (CSR) and sustainable development - every day of the year at 10.00 and 17.30. We also publish weekly best practice news from our partner organizations.
Anyone can subscribe to the Vastuullisuusuutiset.fi- morning newsletter free of charge. The news are assembled by CRnet Oy and CRnet Network. The technical execution is provided by Metael Oy. The Editor in Chief is D.Sc.(Tech.) Tuula Pohjola.