Tänä vuonna luettu 1 279 287 uutista.
This year 1 279 287 news read.

Kommentti: Jo 40 000 työtöntä palkattomassa 'työtoiminnassa' - huolestuttava syy selvisi

Työtoiminta voi olla miltei mitä tahansa aina ristikoiden täyttämisestä kunnan kirjastossa työskentelyyn, ja kieltäytyminen siihen osallistumisesta voi johtaa karenssiin eli tukien väliaikaiseen menettämiseen.

Joka neljäs ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan tarpeettomasti. Kuntien säästöpyrkimykset eivät voi olla syy patistaa työkykyisiä ihmisiä palkatta hommiin, Teemu Muhonen kirjoittaa.

Kuntouttava työtoiminta on tunteita herättävä aihe. Kunnat järjestävät pitkäaikaistyöttömille enemmän tai vähemmän työtä muistuttavaa toimintaa, johon osallistumisesta henkilö saa vastineeksi työttömyysetuutta.  Työtoiminta voi olla miltei mitä tahansa aina ristikoiden täyttämisestä kunnan kirjastossa työskentelyyn, ja kieltäytyminen siihen osallistumisesta voi johtaa karenssiin eli tukien väliaikaiseen menettämiseen. 

Myös näkemykset palvelun mielekkyydestä vaihtelevat. Joidenkin mielestä se on tarpeellista pitkäaikaistyöttömien auttamista, toisten mielestä taas turhaa pompottelua tai suoranaista orjuuttamista. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuoreesta raportista selviää, että kiistelty kuntouttava työtoiminta on osa yhä useamman suomalaisen elämää.  Viime vuonna siihen osallistui jo lähes 42 000 työtöntä, kun vielä vuonna 2013 vastaava lukumäärä oli 24 000 ja vuonna 2002 vain 3 000.  THL:n mukaan kunnat ovat ohjanneet selvästi aiempaa useampia pitkäaikaistyöttömiä kuntouttavaan työtoimintaan osin taloudellisista syistä. 

Kuntien rahoitusvastuu pitkäaikaistyöttömien tuista laajeni toissa vuoden alussa niin, että kunnat maksavat yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden henkilöiden työmarkkinatuesta puolet ja yli 1 000 päivää työmarkkinatuella olleiden tuesta 70 prosenttia.  Jos taas työtön osallistuu johonkin aktivointitoimenpiteeseen - kuten kuntouttavaan työtoimintaan - valtio maksaa koko työmarkkinatuen. 

Kuntien rahoittama osuus tuista tuplaantui muutamassa vuodessa 425 miljoonaan euroon, minkä vuoksi kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen on houkuttanut kuntia aiempaa enemmän.  Tämä on voinut olla hyvä uutinen niiden pitkään työttömänä olleiden kannalta, jotka kokevat palvelun mielekkääksi ja jollain tavoin siitä hyötyvät. 

THL:n selvityksen huolestuttavin löydös liittyy siihen, miksi työttömiä työnhakijoita ohjataan nimenomaan kuntouttavaan työtoimintaan.  Miltei joka neljännen työttömän kohdalla syy oli viime vuonna se, että "henkilön tarpeen mukaista työtä tai julkisia työvoimapalveluja ei hänelle ollut tarjolla".  Toisin sanoen 10 000 työtöntä patistettiin osallistumaan palkattomaan työtoimintaan vain siksi, ettei muutakaan ollut tarjolla. 

Myös sosiaali- ja terveysministeriössä tiedostetaan ongelma. Hallitussihteeri Susanna Rahkonen sanoi haastattelussamme toukokuussa, että taloudellisten kannusteiden vuoksi kuntouttavaan työtoimintaan on ohjattu myös sellaisia täysin työkykyisiä henkilöitä, joille "kyseinen palvelu ei välttämättä sovellu". 

Kuntouttava työtoiminta johtaa ani harvoin työllistymiseen. THL:n selvityksen perusteella muutaman kuukauden työtoimintajakso päättyy yleisimmin uuden samanlaisen alkamiseen.  Ongelman ratkaisemiseksi hallitus aikoo ensi vuonna kokeilla uutta työelämäkokeilua, joka voisi tapahtua kuntien lisäksi yrityksissä. 

Ajatuksena on, että työkykyiset ihmiset pääsisivät suoraan yritysmaailmaan näyttämään kykynsä ja heillä olisi parempi mahdollisuus työllistyä. Kokeilu on herättänyt runsaasti vastustusta, ja muun muassa ammattiliitto Pron mukaan se kannustaa yrityksiä korvaamaan palkolliset ilmaiseksi työskentelevillä "orjatyöläisillä". 

Ongelmista huolimatta kuntouttavan työtoiminnan lakkauttaminen ei sekään olisi yksiselitteisen hyvä ratkaisu. THL:n kyselyn perusteella yleisin syy työtoimintaan ohjaamiseen oli se, ettei henkilö "työ- tai toimintakykynsä rajoitusten vuoksi" kykene osallistumaan työelämään tai muihin työnvälityspalveluihin.  Aiempien selvitysten perusteella enemmistö työtoimintaan osallistuneista on kokenut sen jollain tavoin hyödylliseksi.  

Vuoden 2017 Suomessa pitäisi olla itsestään selvää, ettei työkykyisiä ihmisiä voida pakottaa palkatta töihin. 

Lähde: Taloussanomat


Päivitetty/Updated: 06.10.2017

Yhteistyökumppaneita

Twitter

Yhteistyökumppaneita

Tietoa Vastuullisuusuutisista

Vastuullisuusuutiset.fi on SoMe-kanava vastuullisille yrityksille ja organisaatioille.

Vastuullisuusuutiset.fi-portaalissa julkaistaan kotimaisia ja kansainvälisiä vastuullisuuden ja kestävän kehityksen uutisia päivittäin – 7 päivänä viikossa vuoden jokaisena päivänä kello 10.00 ja 17.30. Viikottain julkaisemme myös yhteistyökumppaneidemme parhaat käytännöt lukijoillemme.

Kello 10 ilmestyvän Vastuullisuusuutiset.fi-uutiskirjeen voi tilata kuka tahansa. Vastuullisuusuutiset.fi-uutisten toimituksesta vastaavat Crnet Oy ja CRnet Verkosto. Teknisestä toteutuksesta vastaa Metael Oy. Vastuullisuusuutiset.fi vastaava päätoimittaja on TkT Tuula Pohjola.

Lisää tietoa Vastuullisuusuutiset.fi-yhteistyöstä

About Us

Vastuullisuusuutiset.fi (CSR News) is a social media channel for responsible businesses and organizations.

Vastuullisuusuutiset.fi publishes national and international news about corporate social responsibility (CSR) and sustainable development - every day of the year at 10.00 and 17.30. We also publish weekly best practice news from our partner organizations.

Anyone can subscribe to the Vastuullisuusuutiset.fi- morning newsletter free of charge. The news are assembled by CRnet Oy and CRnet Network. The technical execution is provided by Metael Oy. The Editor in Chief is D.Sc.(Tech.) Tuula Pohjola.