Tänä vuonna luettu 1 270 835 uutista.
This year 1 270 835 news read.

Tervetuloa kaikki! Närpiössä ja Korsnäsissä ilahdutaan jokaisesta uudesta maahanmuuttajasta

Bengalia, punjabia, berberiä, kurdia, somalia, venäjää, singaleesia, tamilia, nepalia, kikujua, hausaa, tagalogia... 

Helsingissä asuu 93 000 ihmistä, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame. Pääkaupunkiseudulla jo joka seitsemäs asukas on vieraskielinen - siis noin 15 prosenttia. 

Isolta kirkolta katsottuna Suomi näyttää kansainväliseltä paikalta. Se on harhaa. Keskivertokunnassa vieraskielisten asukkaiden osuus on kaksi prosenttia. Pääkaupunkiseutu on kansainvälinen, muu Suomi ei.

Mutta muun Suomen laidalla on poikkeus. Neljän tunnin ajomatkan päässä itähelsinkiläisistä maahanmuuttajalähiöistä luoteeseen, Merenkurkussa, on Närpiö. Närpiö on ihan pääkaupunkiseudun kintereillä. Vantaa, Espoo ja Helsinki ovat Suomen kansainvälisimmät kunnat, jos mittarina käyttää vieraskielisten osuutta. Närpiö on neljäntenä. Närpiöläisistä 13 prosenttia on vieraskielisiä. 

Viidentenä Manner-Suomen kunnista on Turku. Kuudentena? Korsnäs, Närpiön naapuri: kymmenen prosenttia vieraskielisiä. Korsnäs jättää taakseen kasvukeskuksia, kuten seitsemän prosentin Tampereen, neljän prosentin Oulun ja kolmen prosentin Kuopion.

Närpiön ja Korsnäsin yhteinen työttömyysprosentti on viisi. Maan keskiarvo on yli kymmenen, monessa itäsuomalaisessa kunnassa työttömyysprosentti on yli kahdenkymmenen. Korsnäsin kunnan tiedotuslehti kertoo, että alkavana lukuvuonna oppilasmäärät ovat suuremmat kuin viime vuonna. Mamuista saadaan lisävahvistusta luokkiin, kyläkouluihin riittää oppilaita.

Juuri tällaisesta maahanmuuton tuomasta piristysruiskeesta Ruotsissa unelmoitiin 1980-luvulla. Länsinaapurissa valtiovalta yritti pelastaa tyhjeneviä kuntia sijoittamalla niihin pakolaisia. Yritys epäonnistui. Maahanmuuttajat olivat samanlaisia kuin kantaruotsalaiset. Hekään eivät halunneet jäädä kituville paikkakunnille. Suuri osa päätyi lopulta isoihin kaupunkeihin.

Närpiö ja Korsnäs ovat onnistuneet siinä, missä useimmat pikkukunnat eivät onnistu. Näille rannoille on jääty.  Virallisia lukuja ei ole, mutta Närpiön kunnan kotoutumiskoordinaattori Lilian Ivars arvioi, että sadasta kasvihuonetyöntekijästä 98 on ulkomaalaistaustaisia.

Kasvihuoneyrittäjien mukaan bisnes ei pyörisi tässä laajuudessa ilman maahanmuuttajia. Heidän mukaansa suomenkielisistä kunnista on vaikea saada työntekijöitä Närpiöön. Ihmisillä on kotipaikkakunnillaan omakotitalot, lapsilla kaverit, kissoilla reviiri, kouluruotsi unohtunut. Aloituspalkka kasvihuoneessa on 8,3 euroa tunnissa.

Ensimmäiset vietnamilaiset, noin 20 hengen pakolaisryhmä, saapui Närpiöön marraskuussa 1988. Korsnäs sai ensimmäiset vietnamilaisensa kaksi vuotta myöhemmin. Paikalliset järjestelivät tulijoille vaatteita ja kalusteita. Ja töitä. Taimien kasvatusta, istutusta, kypsien vihannesten poimimista, pakkaamista.

Kun työnantajat alkoivat 2000-luvulla valitella työvoimapulaa, ulkomaalaistaustaiset työläiset tarjosivat ratkaisun: tädit, sedät, serkut, tutut. Muutama vuosi sitten Siirtolaisuusinstituutti teki "Närpiön mallista" tutkimuksen. Miksi rannikkokunnat onnistuvat siinä, missä Ruotsi epäonnistui? Tutkijoiden mukaan Närpiö ja Korsnäs tuskin olisivat pystyneet pitämään kiinni maahanmuuttajistaan, ellei heille olisi ollut töitä.

Toinen onnistumisen syy on tutkijoiden mukaan kantaväestön asenne. Ei pitäisi yleistää, mutta rannikon suomenruotsalaiset ovat ilmeisesti suvaitsevaisempia kuin metsäsuomalaiset: "Omasta historiallisesta kokemuksesta kumpuava mielenmaisema näkyy humaanina eetoksena ja auttamisen halun perinteenä. Se tuottaa avoimuutta ja suvaitsevaisuutta ulkomailta tulevia kohtaan."

Lähde: Suomen Kuvalehti


Päivitetty/Updated: 26.07.2017

Yhteistyökumppaneita

Twitter

Yhteistyökumppaneita

Tietoa Vastuullisuusuutisista

Vastuullisuusuutiset.fi on SoMe-kanava vastuullisille yrityksille ja organisaatioille.

Vastuullisuusuutiset.fi-portaalissa julkaistaan kotimaisia ja kansainvälisiä vastuullisuuden ja kestävän kehityksen uutisia päivittäin – 7 päivänä viikossa vuoden jokaisena päivänä kello 10.00 ja 17.30. Viikottain julkaisemme myös yhteistyökumppaneidemme parhaat käytännöt lukijoillemme.

Kello 10 ilmestyvän Vastuullisuusuutiset.fi-uutiskirjeen voi tilata kuka tahansa. Vastuullisuusuutiset.fi-uutisten toimituksesta vastaavat Crnet Oy ja CRnet Verkosto. Teknisestä toteutuksesta vastaa Metael Oy. Vastuullisuusuutiset.fi vastaava päätoimittaja on TkT Tuula Pohjola.

Lisää tietoa Vastuullisuusuutiset.fi-yhteistyöstä

About Us

Vastuullisuusuutiset.fi (CSR News) is a social media channel for responsible businesses and organizations.

Vastuullisuusuutiset.fi publishes national and international news about corporate social responsibility (CSR) and sustainable development - every day of the year at 10.00 and 17.30. We also publish weekly best practice news from our partner organizations.

Anyone can subscribe to the Vastuullisuusuutiset.fi- morning newsletter free of charge. The news are assembled by CRnet Oy and CRnet Network. The technical execution is provided by Metael Oy. The Editor in Chief is D.Sc.(Tech.) Tuula Pohjola.